Jokipuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä vastikään uudistetusta Jokipuistosta kesäkuussa 2013.

Jokipuisto on puisto Kotkassa Karhulan kaupunginosassa. Puisto rajautuu Kymijoen Korkeakoskenhaaraan, Kyminlinnantiehen ja Karhulan keskuskentän alueeseen, ja sen pinta-ala on noin yksi hehtaari. Puiston alue tunnettiin kaavassa aiemmin nimellä Ystävyydenpuisto. Vanha puisto oli pääasiassa nurmikkoa.[1] Uudistetun Jokipuiston rakentaminen alkoi vuonna 2011,[1] ja sen käyttöönottoa juhlittiin 17. toukokuuta 2013[2]. Puiston on suunnitellut Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen[3].

Puisto on rakennettu useaan eri tasoon. Ylätasolla on halkaisijaltaan kahdeksanmetrinen allas, johon vesi pumpataan joesta[1]. Altaan keskellä on Antti Maasalon seitsemän metriä korkea teräsveistos Alkulähteellä, joka paljastettiin puiston käyttöönottojuhlan yhteydessä[2]. Ylätasanteelta vesi virtaa puroja pitkin kahden lammen kautta jokeen. Lammista pienempi on halkaisijaltaan 20 ja suurempi 55 metriä.[1]

Vuonna 2014 puistoon siirrettiin Emil Wikströmin Tukinuittaja-veistos.[4] Veistoksen jälkivalos paljastettiin alun perin Kotkan Sibeliuksen­puistoon vuonna 1952. Vuosina 1955–2014 veistos sijaitsi Hovinsaarella.

Jokipuisto palkittiin Vuoden ympäristörakenne 2015 -palkinnolla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Petri Lassheikki: Jokipuistosta tulee Karhulan oma kaupunkikeidas Yle Kymenlaakso. 1.6.2012. Viitattu 7.6.2013.
  2. a b Kotka-päivä 17.5.2013 Kaakko135°. Viitattu 7.6.2013.
  3. Jokipuisto Kotkan kaupunki. Viitattu 29.6.2023.
  4. Jokipuisto saa kruunun Kymen Sanomat. 24.8.2014. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7.2015.
  5. Vuoden Ympäristörakenne on näkemisen arvoinen Rakennuslehti.fi. 10.2.2016. Viitattu 11.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]