John Shirley-Quirk
John Stanton Shirley-Quirk CBE (28. elokuuta 1931 Liverpool – 7. huhtikuuta 2014 Bath[1]) oli brittiläinen oopperalaulaja, äänialaltaan bassobaritoni.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shirley-Quirk lauloi lukioaikoinaan kuorossa ja soitti viulua. Tämän jälkeen hän opiskeli kemiaa ja fysiikkaa Liverpoolin yliopistossa, mutta jatkoi lauluopintoja Austen Carnegien johdolla. Kansalaispalveluksen Shirley-Quirk suoritti opettamalla luonnontieteitä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien palveluksessa, ja tämän jälkeen hän pääsi kemian luennoitsijaksi Acton Technical Collegeen, joka nykyään on osa Brunelin yliopistoa. Musiikissa hän sai vielä opetusta Lontoossa Roy Hendersonilta. Shirley-Quirkista tuli myös St Paulin katedraalin laulaja. Häneen vaikuttivat vahvasti Dietrich Fischer-Dieskau ja Peter Pears, kuten hänen ikäluokassaan oli yleistä.[2]
Vuonna 1961 Shirley-Quirk oli varaesiintyjänä Gregor Mittenhoferin roolissa Hans Werner Henzen Elegy for Young Loversin Britannian-ensiesityksessä Glyndebournen festivaalilla; varsinaisena roolin esittäjänä oli Carlos Alexander. Seuraavana vuonna Shirley-Quirkilla oli oma rooli tohtorina Pelléas et Mélisandessa Sussexissa. Vuonna 1970 hän pääsi tulkitsemaan Mittenhoferin roolin Edinburghin festivaalilla Skotlannin oopperan kanssa. Benjamin Britten kuuli Shirley-Quirkin esiintymisen Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriossa Ipswichissä vuonna 1963, ja laulaja pääsikin liittymään Brittenin English Opera Groupiin.[2]
Vuonna 1973 Shirley-Quirk teki ensiesiintymisensä Covent Gardenissa Brittenin Kuolema Venetsiassa -oopperan esityksessä. Seuraavana vuonna hän debytoi Metropolitan-oopperassa samassa teoksessa. Vuonna 1974 hän myös esiintyi Proms-festivaalin viimeisessä illassa Charles Grovesin johdolla William Waltonin Belshazzar's Feast -teoksen esityksessä säveltäjän ollessa läsnä. Shirley-Quirk levytti Brittenin keskeisiä teoksia yhteistyössä säveltäjän kanssa; näiden joukossa oli merkittävä War Requiemin tulkinta Richard Hickoxin johtaman Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa.[2]
Vuonna 1982 Shirley-Quirkista tuli Aldeburghin festivaalin avustava taiteellinen johtaja. Vuodesta 1991 hän työskenteli Baltimoren Peabody Instituten henkilökunnassa. Vuonna 2008 hän osallistui lahjoittajana Barack Obaman kampanjaan. Hän kuitenkin säilytti yhteytensä kotimaahansa ja Britteniin. Vuonna 2006 hänet nähtiin cameoroolissa Edinburghin festivaalilla Brian McMasterin jäähyväiskonsertissa, jossa esitettiin Nürnbergin mestarilaulajat.[2]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shirley-Quirk meni vuonna 1955 naimisiin Patricia Hastien kanssa. Tämän kuoltua vuonna 1981 hän solmi uuden avioliiton kapellimestari, oboisti Sara Watkinsin kanssa. Tämäkin avioliitto kesti vaimon kuolemaan (1997) saakka. Shirley-Quirkin kolmas vaimo oli Teresa Perez, jonka kanssa avioliitto solmittiin vuonna 2009. Shirley-Quirkin kuollessa 82-vuotiaana syöpään[1] Perez jäi leskeksi. Shirley-Quirkilla oli ensimmäisestä avioliitosta poika ja tytär; toisesta avioliitosta syntyivät poika ja kaksi tytärtä, joista toinen (Emily) kuoli vuonna 2001 sairastettuaan aplastista anemiaa[1].[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
