Joan Prim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juan Prim book.jpg

Joan Prim (koko nimeltään Juan Prim Y Prats; 6. joulukuuta 1814 Reus30. joulukuuta 1870 Madrid) oli espanjalainen sotilasjohtaja ja poliitikko, jolla oli näkyvä rooli vuoden 1868 vallankumouksessa, joka syöksi kuningatar Isabella II:n vallasta.[1] Hän toimi Espanjan pääministerinä 1869–1870. Hänet salamurhattiin.

Prim liittyi armeijaan, joka suojeli Isabellaa karlismin vaatimuksilta vuosien 1833–1840 sodassa. Hänet ylennettiin everstiksi. Prim oli taipuvainen liberaaleihin ajatuksiin, ja hänestä tuli Tarragonan kansanedustaja 1843. Myöhemmin samana vuonna hän osallistui kansannoussuun, jolla valtionhoitaja Baldomero Espartero syöstiin vallasta. Prim nimitettiin ensin Madridin ja sitten Barcelonan sotilaskuvernööriksi. Hän osallstui salaliittoon Ramón María Narváezin hallitusta vastaan ja sai vuonna 1844 kuolemantuomion, mutta hänet armahdettiin. Vuosina 1847–1848 Prim oli Puerto Ricon kuvernööri ja Krimin sodan aikana 1853–1854 hän johti Turkin armeijan mukana kulkenutta espanjalaista sotilaskomissiota.[1][2] Hänet ylennettiin 1856 kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin 1858 Espanjan senaattiin.[2]

Prim toimi komentajana Espanjan–Marokon sodassa (1859–1860) ja sai de los Castillejosin markiisin sekä Espanjan granden arvon. Hän komensi myös vuosina 1861–1862 espanjalaisia joukkoja Meksikon-sotaretkellä. Palattuaan tältä retkeltä kotiin Prim palasi politiikkaan Isabellan hallintoa vastustaneiden edistyksellisten riveissä. Hän johti epäonnistuneita kapinayrityksiä vuosina 1864, 1866 ja 1867, ja joutui tämän vuoski lähtemään maanpakoon.[2][1] Vuoden 1868 vallankumouksessa Prim toimi ensin Cadizissa, jatkoi sieltä Barcelonaan ja Valenciaan nostattamaan kansanjoukkoja mukaan vallankumoukseen ennen kuin marssi lokakuussa voitokkaana Madridiin ja otti vastaan kuningattaren antautumisen.[3][2] Hänestä tuli aluksi Francisco Serranon hallituksen sotaministeri ja heinäkuussa 1869 pääministeri Serranon siirryttyä valtionhoitajaksi.[2]

Pääministerinä Prim johti komiteaa, joka valitsi Espanjalle uutta monarkkia. Ensimmäinen ehdokas oli Hohenzollern-Sigmaringenin Leopold. Hänen ehdokkuutensa johti Ranskan ja Preussin väliseen sotaan. Seuraava valinta oli Savoijin Amadeus I. Kun Prim oli matkalla vastaanottamaan tätä, hän haavoittui salamurhaajan luodeista ja kuoli kolme päivää myöhemmin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Juan Prim Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.3.2014.
  2. a b c d e Nordisk familjebok (1915), s. 251–252 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.3.2015.
  3. Juan Prim Biografias y Vidas. Viitattu 16.3.2014. (espanjaksi)