Joachim Jungius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joachim Jungius

Joachim Jungius (s. 22. lokakuuta 1587 Lyypekki, k. 23. syyskuuta 1657 Hampuri) oli saksalainen matemaatikko, fyysikko ja filosofi. Jungius oli 1600-luvun merkittävimpiä tieteen ja Baconilaisen (vaikkakin puolusti matemaattista metodia luonnontieteissä) empirismin puolestapuhujia.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jungius kävi Pyhän Katariinan lukiota Lyypekissä vuoteen 1605, opiskeli metafysiikkaa Rostockin yliopistossa 1606–1608, josta siirtyi Giesseniin, jossa valmistui maisteriksi ja sai myös matematiikan professuurin vuosiksi 1609–1614. Hän kiinnostui lääketieteestä ja opiskeli sitä Padovassa vuodesta 1616 vuoteen 1619, jolloin valmistui lääketieteen tohtoriksi.[1][2]

Vuodesta 1624 vuoteen 1628 hän opetti matematiikkaa Rostockissa ja lääketiedettä Helmstedtin yliopistossa. Hän asettui 1629 Hampuriin, jossa opetti luonnontieteitä professorina ja toimi myös pitkään Johanneumin lukion rehtorina.[1]

Työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikan tärkeää asemaa luonnontieteissä hän tähdentää virkaanastujaistutkielmassaan vuodelta 1608.[3]

Kenties tärkein työnsä on Logica Hamburgensis (1638), jossa käsittelee myöhäiskeskiajan logiikkaa[1], ja josta Leibniz kertoo saaneensa vaikutteita.[4] Teoksensa Doxoscopia (1662) ja Isagoge phyoscopica (1679) julkaistiin oppilaittensa toimesta postuumisti. Hänen kasvitieteelliset teoriansa olivat aikaansa nähden edistyneitä, mutta eivät kuitenkaan yleisesti tiedossa. John Ray tekee ne tunnetuksi käyttäessään niitä kasvienluokittelussa hyväksi, ja häneltä ne tulivat Carl von Linnén tietoon.

Jungius ei voinut julkaista monia myöhempiä töitään, sillä hänellä oli vaikeuksia uskonnollisten auktoriteettien kanssa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Connor & Robertson
  2. Westfall
  3. a b encyclopedia.com
  4. Grotenfelt 1913, 622