Jauhemaalit
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jauhemaali koostuu sideaineesta, kovetteesta, pigmenteistä, täyteaineista ja lisäaineista, jotka on jauhettu tasalaatuiseksi jauheeksi. Jauheen keskimääräinen partikkelikoko on tavallisesti 40-50 µm. Sideaine ja kovete reagoivat keskenään vasta, kun jauhemaalia kuumennetaan uunissa. Jauhemaaleissa käytetään osittain samoja pigmenttejä kuin märkämaaleissa, mutta lämpöä kestämättömät pigmentit joudutaan hylkäämään uunituksen takia. Täyteaineina käytetään yleensä kalsiumkarbonaattia ja raskassälpää. Lisäaineilla pyritään parantamaan mm. korroosionestokykyä, tasoittuvuutta, kulutuksenkestävyyttä ja ruiskutettavuutta. Lisäaineiden määrä jauhemaalissa on yleensä alle 5%.
Epoksijauhemaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Epoksijauhe kestää erittäin hyvin kemikaaleja, liuottimia ja mekaanista rasitusta. Epoksijauhetta käytetään vain sisäkäytössä, sillä se liituuntuu ulko-olosuhteissa. Liituuntumisella tarkoitetaan mallipinnan kiillon menetystä, jolloin usein värisävy muuttuu samalla auringon UV-säteilyn vuoksi. Liituuntumisessa epoksimaalin uloin pinta hajoaa ja muuttuu jauhomaiseksi. Jauhomainen pinta on himmeä ja sitä irtoaa helposti esimerkiksi hangattaessa. Liituuntuminen tapahtuu aivan maalikalvon pinnalla, jolloin se ei vaikuta maalikalvon suojauskykyyn. Epoksijauheen maalisävy myös kellastuu esimerkiksi valaisimien lämmöstä.
Polyesterijauhemaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mekaaninen kestävyys on yleensä vastaava kuin epoksijauheella, mutta polyesterijauhe häviää epoksijauheelle hiukan kemikaalien kestävyydessä. Polyesterijauhe ei liituunnu auringonvalossa, joten sitä käytetään pääosin kappaleissa, jotka tulevat ulkokäyttöön. Polyesterijauhetta on kahta tyyppiä. TGIC-kovetetta sisältävä jauhe on terveydelle haitallista, mutta sitä voidaan levittää paksuja kerroksia ilman reikiintymisongelmia. TGIC-vapaa polyesterijauhe on terveydelle turvallisempi vaihtoehto, mutta sitä voidaan levittää pintaan maksimissaan vain 120-160 μm.
Epoksi-polyesterijauhemaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Epoksi-polyesterijauhemaalilla on pyritty saavuttamaan molempien jauheiden hyvät ominaisuudet. Yleisin sekoitussuhde on n. 40 % epoksia ja 60 % polyesteriä. Tällöin jauheen liituuntuminen ulkokäytössä on vain vähäistä. Mekaaninen kestävyys on vähäisempi kuin epoksijauheella. Jauhetyyppi on yleisin Suomessa käytettävistä jauhetyypeistä. Epoksi-polyesterijauheissa käytetyillä pigmenteillä on suuri vaikutus niiden ulkokestävyyteen.
Erikoisjauhemaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisimmin käytettyjä erikoisjauhemaaleja ovat skruktuurijauhemaalit, metallihohtojauhemaalit, vasaralakat, kirkaslakat, valukappaleiden erikoismaalit ja elintarvikekosketukseen sopivat jauhemaalit. Struktuurijauheet sisältävät ainesosia, joiden avulla saavutetaan kuviollinen pinnanlaatu. Struktuurimaaleilla maalaaminen on yleensä selvästi vaikeampaa kuin tavanomaisilla maaleilla eikä korjausmaalaus yleensä onnistu hyvin. Metallihohtojauhemaalit sisältävät metallipigmenttejä ja myös niillä maalaaminen on selvästi tavanomaista jauhemaalausta vaativampaa.
Muut jauhemaalityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muita jauhemaalityyppejä ovat mm. polyuretaani-, akrylaatti-, sinkkipöly- ja rilsanjauhemaalit. Rilsanjauhemaalaus vaatii alleen erillisen pohjamaalauksen ja on huomattavan kallista. Sillä saavutetaan kuitenkin erittäin hyvä mekaaninen kestävyys. Sinkkipöly jauhemaalausta käytetään pohjamaalauksena, kun pinnalle halutaan hyvä korroosionkestävyys. Teflon-jauhetta voidaan käyttää kun halutaan pinnalle alhainen kitka. Ongelmana on uunituksen korkea lämpötila (yli 300 °C), jolloin uunitukseen ei yleensä käy tavallinen jauhemaalausuuni.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jokinen, Kuusela, Nikkari: Metallituotteiden maalaus. Jyväskylä 2001.