Japaninhappomarja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japaninhappomarja
2006-10-22Berberis03.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Happomarjakasvit Berberidaceae
Suku: Happomarjat Berberis
Laji: thunbergii
Kaksiosainen nimi
Berberis thunbergii
DC.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Japaninhappomarja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Japaninhappomarja Commonsissa

Japaninhappomarja (Berberis thunbergii) on happomarjakasveihin kuuluva, Japanista kotoisin oleva pensas. Lajia käytetään puutarhoissa aitakasvina tai vapaasti kasvaviin istutuksiin.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninhappomarjan kukkia.
Japaninhappomarjan marjaisia oksia.

Japaninhappomarja on piikikäs, pysty ja kasvaa 0,5–1 metriä korkeaksi. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punaruskea, kuluvan kesän kasvainranka on kalju. Lehdet ovat oksissa kierteisesti. Lehtilapa on 1–3 cm pitkä, vastapuikea, suippotyvinen ja ehytlaitainen. Haaroissa sijaitsevat oralehdet ovat yksipiikkisiä. Kukinto on 2–4-kukkainen sarjamainen terttu, tai kukat ovat yksittäin. Keltaiset kukat ovat kaksineuvoisia. Kehälehtiä on yhdeksän kappaletta, joista sisimmät kuusi ovat terälehtimäisiä. Mesilehtiä ja heteitä on tavallisesti kuusi kappaletta, emejä yksi. Japaninhappomarja kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kukinnan jälkeen kypsyvät punaiset ja pitkulaiset, kaksisiemeniset marjat.[1][2] Kasvin raa’at marjat ovat myrkyllisiä, mutta kypsinä ne ovat syötäviä.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninhappomarja kasvaa alkuperäisenä luonnonkasvina Japanin etelä- ja keskiosissa.[4] Suomessa japaninhappomarjaa kasvaa paikoitellen luonnonvaraisena Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisellä levinneisyyssalueella Japanissa japaninhappomarja kasvaa laidunniityillä ja erilaisissa pensaikoissa. Suomen luonnossa sitä esiintyy viljelykarkulaisena.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninhappomarjaa käytetään puistoissa ja puutarhoissa vapaasti kasvavana koristepensaana tai aitakasvina. Suomessa se menestyy Ilmatieteen laitoksen määrittämillä kasvuvyöhykkeillä I-V, mutta vaurioituu helposti pahoin poikkeuksellisen kylminä pakkastalvina.[4]

Kasvista on jalostettu useita viljelylajikkeita, joista Suomessa tavataan muun muassa lajikkeita 'Atropurpurea' eli purppurahappomarja, 'Atropurpurea Nana', 'Aurea', 'Erecta' ja 'Red Chief'. Lajikkeet eroavat toisistaan koon ja lehtilavan värin puolesta, joka vaihtelee punertavasta kellertävään.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Toim. Klemettilä, Hannele & Jaakola, Laura. Maahenki Oy, Helsinki 2011. ISBN 978-952-5870-50-3.
  • Nyblom-Holmberg, Gunnel & Vainio, Hannele: Otavan Puutarhakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1983/1992. ISBN 951-1-11595-2.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen puu- ja pensaskasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti & Palmén, Annikki & Tigerstedt, Peter M. A.. 2. uudistettu painos. Dendrologian seura – Denrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1992.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Retkeilykasvio 1998, s. 66.
  2. Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 100–101.
  3. Mansimarjasta punapuolaan 2011, s. 200.
  4. a b c d Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 101.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Japaninhappomarjan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 27.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]