Jan Erixon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jan Erixon (s. 8. heinäkuuta 1962 Skellefteå) on ruotsalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän edusti Ruotsin maajoukkuetta Kanada-cupissa 1981 sekä vuosien 1982 ja 1983 MM-kilpailuissa. Hän voitti vuonna 1981 alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.[1]

Erixon edusti Skellefteå AIK:ta vuoteen 1983 saakka. NHL-seura New York Rangers varasi Erixonin vuoden 1981 varaustilaisuuden toisella kierroksella 30. varausvuorolla, ja vuonna 1983 Erixon siirtyi Rangersiin, jossa hän sitten pelasi kymmenen kautta. Parhaat kausikohtaiset tehopisteensä NHL:n runkosarjassa hän keräsi heti avauskaudellaan, kun hän teki viisi maalia ja sai 25 syöttöpistettä eli yhteensä 30 tehopistettä. Parhaaseen maalimääräänsä, kahdeksaan, hän ylsi kausina 1986–1987 ja 1991–1992, ja viimeksi mainitulla kaudella hän teki pudotuspelien piste-ennätyksensä 2 + 3 = 5. Kaikkiaan Erixon pelasi NHL:ssä 556 runkosarjaottelua, joissa hän teki 57 maalia ja antoi 159 maalisyöttöä, sekä 57 pudotuspeliä, joissa hän teki seitsemän maalia ja sai seitsemän syöttöpistettä. Erixon päätti pelaajauransa kaudella 1993–1994 Skellefteå AIK:n joukkueessa.[1]

Jan Erixonin poika Tim Erixon on pelannut jääkiekkoa NHL:ssä ja Ruotsin maajoukkueessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jan Erixon Eliteprospects. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)