James Chamberlin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jim Chamberlin oli Apollon LM2-kuumodulin pääsuunnittelijoita.

James Arthur Chamberlin (23. toukokuuta 1915, Kamloops – 8. maaliskuuta 1981, Webster, Texas) oli kanadalainen aerodynaamikko sekä lentokoneiden ja avaruusalusten suunnittelija.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Chamberlin syntyi Kamloopsssa Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa, 23. toukokuuta 1915. Hän valmistui koneinsinööriksi Toronton yliopistosta vuonna 1936. Maisterintutkinnon hän suoritti Imperial College Londonissa vuonna 1939.

Ura Englannissa ja Kanadassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chamberlin aloitti työuransa lentokoneita valmistavassa englantilaisessa Martin-Baker-yhtiössä, josta hän palasi Kanadaan astuen englantilaisomisteisen Federal Aircraft Limited -yhtiön palvelukseen Montrealissa. Hän osallistui Avro 652 Anson -lentokoneen kehittämiseen vuosina 1940–41: konetta käytettiin koulukoneena ja sukellusveneiden etsintäkoneena. Hän toimi myös Clarke Ruse Aircraftin pääsuunnittelijana Dartmouthissa, Nova Scotiassa vuosina 1941-1942, josta hän siirtyi Robert Noorduynin yhtiön tutkimusinsinööriksi Noorduyn C-64 Norseman -lentokoneen kehitystyöhön.

Vuonna 1945 Chamberlin siirtyi Avro Canada-yhtiöön, Torontoon. Yhtiö oli englantilaisen Hawker Siddeley konsernin osa. Chamberlin johti Avro Canada C-102 Jetliner ja Avro Canada CF-100 Canuck lentokoneiden aerodynaamista suunnittelua. 1950-luvun lopussa hän johti Avro Canada CF-105 Arrow -hävittäjän suunnittelua. Tämä myöhemmin peruutettu hanke oli niin edistyksellinen hävittäjä, että Chamberlin sai alallaan kuuluisuutta. Avro-tehtaan töiden loputtua Chamberlin ja 25 muuta kanadalaista lentokoneinsinööriä siirtyivät NASAn palvelukseen. Tätä tapausta on Kanadassa puitu jälkikäteen aivovuoto-ongelman tyyppiesimerkkinä.

Ura Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chamberlin johti NASAn miehitettyjen avaruuslentojen Project Mercury-ohjelmaa ja Gemini-ohjelmaa. Hän oli Gemini-avaruusaluksen pääsuunnittelija. Myöhemmin hän konsultoi Apollo-ohjelman ongelmienratkaisijana. Kun John Glenn ajoi New Yorkin paraatissa maaliskuussa 1963 ensimmäisessä autossa, seuraavassa istui James Chamberlin. Apollon kuumoduuli LM2 oli suurelta osin Chamberlinin suunnittelema.

Chamberlin lähti NASAsta vuonna 1970 ja liittyi McDonnell Douglasin Astronautics-divisioonaan. Hän valmisteli yhtiön tarjouksen avaruussukkulaksi, joskaan se ei voittanut tarjouskilpaa. Hän siirtyi NASAn Johnson Space Centerissä sijaitsevan McDonnell Douglasin osaston johtajaksi, missä toimessa hän oli kuolemaansa vuoteen 1981 asti.

Hänet nimettiin Kanadan ilmailun Hall of Fameen vuonna 2001.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b James Arthur Chamberlin. Canada´s Aviation Hall of Fame. Viitattu 24.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • James A. Chamberlin. Chris Gainor, Web Site Query 2001.
  • Gainor, Chris. Arrows to the Moon: Avro's Engineers and the Space Race, Burlington, Ontario: Apogee, 2001, ISBN 1-896522-83-1.
  • Stewart, Greig. Shutting Down the National Dream: A.V. Roe and the Tragedy of the Avro Arrow. Toronto: McGraw-Hill-Ryerson, 1991.
  • Whitcomb, Randall.Avro Aircraft and Cold War Aviation. St. Catharine's, Ontario: Vanwell, 2002
  • Zuk, Bill. Avrocar, Canada's Flying Saucer... Erin, Ontario: Boston Mills Press, 2001. ISBN 1-55046-359-4.