Jalopähkinät

Wikipedia
Ohjattu sivulta Jalopähkinä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalopähkinät
Mustajalopähkinä (Juglans nigra)
Mustajalopähkinä (Juglans nigra)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Pyökkimäiset Fagales
Heimo: Jalopähkinäkasvit Juglandaceae
Suku: Jalopähkinät Juglans
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jalopähkinät Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Jalopähkinät Commonsissa

Jalopähkinät (Juglans) on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on noin 15 lajia. Luontaisena jalopähkinäpuita kasvaa Balkanilta Itä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikasta Andeille saakka. Useat lajit tuottavat arvostettua puutyöainetta ja syötäviä pähkinöitä.

Jalopähkinät ovat kesävihantia, isoja (jopa 25 m) ja laajalatvuksisia puita. Lehdet ovat isoja, vuoroittaisia ja parilehdykkäisiä. Hedekukinnot ovat oksilla roikkuvia norkkoja. Hedelmät ovat meheväkuorisia luumarjoja halkaisijaltaan 4,5–6,5 cm.

Sisällysluettelo

Käyttö [muokkaa]

Jalopähkinöistä käytetään usein yleisnimitystä pähkinäpuu. Niiden puuaines soveltuu mainiosti puusepäntöihin. Eurooppalaisen pähkinäpuun eli saksanjalopähkinän (Juglans regia) puuaines on vaalean- tai harmaanruskeaa. Puuaineksen huokoset ovat tasaiset ja hienot. Se on ominaispainoltaan kuivana noin 0,60, joten se on verrattain raskasta. Amerikkalainen pähkinäpuu on punaisempaa sinipunaisin vivahduksin. Se on myös keveämpää ja pinnaltaan karkeampaa. Pähkinäpuuta käytetään muun muassa viiluina tai kokopuuna hienoihin koriste-esineisiin, soittimiin, ampuma-aseiden periin, huonekaluihin ja sisustustöihin.[1]

Lajeja [muokkaa]

Näistä kolme viimeksi mainittua menestyy hyvin eteläisessä Suomessa.[2]

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]