Jättiläismanner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mannerlaattojen liikkeet Pangeasta nykypäivään.

Jättiläismanner (engl. supercontinent) on valtava manner, jossa ovat kaikki tai lähes kaikki merenpinnan yläpuoliset alueet. Maan historiassa esiintyy jättiläismantereita noin 300–500 miljoonan vuoden välein. Tunnetuin jättiläismanner oli Pangea noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten. Muita ovat olleet muun muassa Rodinia 1,1–0,75 miljardia vuotta sitten ja Columbia 1,8–1,5 miljardia vuotta sitten.

Tulevaisuudessa mantereet kokoontuvat yhteen uudeksi jättimantereeksi, Pangaea Ultimaksi. Jättiläismanner edistää kylmää, kuivaa ilmastoa, koska se muuttaa merivirtojen kulkua ja pitää merenpintaa alhaalla, niin että auringon säteilyä imevää merta on vähemmän.

Jättiläismantereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistorialliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaalbara (Noin 3,6 mrd. vuotta sitten)
  • Ur (Noin 3 mrd. vuotta sitten)
  • Kenorland (Noin 2,7 mrd. vuotta sitten)
  • Nena (Noin 1,8 mrd. vuotta sitten)
  • Columbia (1,8-1,5 mrd. vuotta sitten)
  • Rodinia (1,1 mrd.-750 miljoonaa vuotta sitten)
  • Pannotia (600-540 miljoonaa vuotta sitten)
  • Oldredia (418-380 miljoonaa vuotta sitten)
  • Euramerikka (300 miljoonaa vuotta sitten)
  • Pangea (300-180 miljoonaa vuotta sitten)
  • Lauraasia (300-60 miljoonaa vuotta sitten)
  • Gondwana (300-30 miljoonaa vuotta sitten)"

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euraasia (60 miljoonaa vuotta sitten - nykypäivä)
  • Amerikka (15 miljoonaa vuotta sitten - nykypäivä)

Mahdolliset tulevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]