Itä-Ukrainan kriisin ihmisoikeusrikkomukset

Itä-Ukrainan kriisin ihmisoikeusrikkomukset ovat kriisin osapuolten toimia, joita YK ja muut ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt pitävät sodan sääntöjen tai ihmisyyden vastaisina. Kaikki sodan osapuolet ovat rikkoneet ainakin jossain määrin sodan sääntöjä ja humaanisia periaatteita.

YK:n, Amnestyn ja HRW:n tiedotteet ovat syyttäneet kapinallisia muun muassa siviilien kidutuksista, murhista ja sieppauksista muun muassa lunnaita varten. Raporteissa syytetään separatisteja myös liian ankarista rangaistuksista ja siviilien määräämisestä pakkotyöhön. Selviytyneiden kertomukset tukevat väitettä. Esimerkiksi Venäjän virallinen tiedotus ei ole tätä tunnustanut. Venäläismieliset ja Venäjä ovat syyttäneet Ukrainan hallitusta siviilien asuinalueiden tulituksesta raskain asein. Ukrainan virallinen tiedotus on vaiennut tästä. Amnestyn mukaan Ukrainan vapaahtoispataljoonat sieppasivat ja pahoinpitelivät ihmisiä.

Kapinallisten tekemät rikkomukset

YK:n kesäkuun raportti: vangitsemisia, kidutuksia, murhia

YK:n ihmisoikeustarkkailijat tekivät 15. kesäkuuta 2014 julkaistussa, Ukrainan edellisen kuukauden ihmisoikeustilannetta käsittelevässä väliraportissaan monia vakavia huomioita. Raportti on jatkoa edelliselle, toukokuussa julkaistulle Ukrainan ihmisoikeustilannetta kuvanneelle raportille. YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimiston OHCHR julkaisema raportti toteaa ihmisoikeuksien tilan heikentyneen Donetskin ja Luhanskin alueella maaliskuun 11. päivän "itsehallintoa" koskeneiden "kansanäänestysten" jälkeen. Aseistettujen separatistitaistelijoiden näkyvä läsnäolo on lisääntynyt näillä kahdella alueella. Alueille yksipuolisesti julistettujen Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan todetaan olevan vailla kansainvälisen oikeuden pohjaa. Vaikka aseistetut separatistit ovat vallanneet julkisia ja hallintorakennuksia näiden kahden alueen kaupungeissa, hallinnollisia toimenpiteitä toteuttavat Ukrainan valtion paikallisviranomaiset. Aseistettujen Donetskin kansantasatasavallan separatistitaistelijoiden joukossa on Venäjältä tulleita taistelijaryhmiä, mukaan luettuna taistelijoita Tšetseniasta ja Pohjois-Kaukasukselta. Raportti mainitsee aseistettujen joukkojen tekemän rikollisuuden laajentuneen ja kohdistuvan myös tavallisiin siviileihin toimittajien, valittujen edustajien ja paikallispoliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ohella. Sieppaukset, pidätykset, pahoinpitelyt, kidutus ja murhat synnyttävät väestössä pelon ilmapiiriä ja jatkuvaa pelkoa. OHCHR:n kannan mukaan aseellisten joukkojen tulee lopettaa laiton toiminta ja laskea aseensa. Raportti toteaa paikallisten asukkaiden joutuneen kasvavassa määrin Ukrainan hallituksen joukkojen ja separatistien aseellisten yhteenottojen väliseen ristituleen. Siksi myös Ukrainan turvallisuusviranomaisia kehotetaan toimimaan aina kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti. Kesäkuun 6. päivään mennessä Ukrainan sosiaaliviranomaiset olivat raportoineet virallisesti 12 700 sisäistä pakolaista. Todellinen, väkivallan ja taistelujen vuosi kodistaan paenneiden ihmisten määrää arvioidaan merkittävästi tätä lukua suuremmaksi ja sen todetaan kasvavan päivittäin. Ilmaisuvapaus on uhattuna erityisesti itäisimmän Ukrainan alueella. Sosiaalisessa mediassa leviävän vihapuheen todetaan syventävän väestöryhmien välistä jakoa ja lisäävän jännitystä. Donetskin ja Luhanskin alueella separatistit häiritsivät Ukrainan toukokuun 25. päivän presidentinvaaleja monin tavoin, ja estivät osalta alueen väestöstä heidän ihmisoikeuksiinsa kuuluvan äänestämismahdollisuuden. Tavallisia ihmisiä todetaan ammutun esimerkiksi, koska he eivät ole kyllin nopeasti jarruttaneet separatistien tarkastuspisteillä tai jos he ovat olleet tuomassa Ukrainan armeijan sotilaille. Ihmisoikeustarkkailijat eivät hyväksy väitettä, että Venäjä-mielisillä separatisteilla olisi ollut pakko tarttua aseisiin venäjän kielen puolustamisen takia. Raportista raivostunut, Venäjän ulkoministeriö väitti YK:n julkaisua tekopyhäksi ja väitti sen antavan luvan rauhallisen väestönosan tuhoamiseen.

Amnestyn raportti

Amnestyn raportti antaa samansuuntaista kuvaa kapinallisten raaoista teoista kuin YK-raportti. Slovjanskin alueen asukkaat kertoivat Amnestylle, että kapinalliset sieppasivat seudun papin, tämän kaksi poikaa ja seurakuntalaista ja vaativat lunnaita. Kun lunnaat oli kerätty kokoon, kapinalliset olivat jo tappaneet vankinsa.

Muita tietoja ihmisoikeusrikkomuksista

Slovjanskista löytyi joukkohauta, jossa oli kiduttamalla surmattuja ihmisiä. Eräs vankien vaihdossa vapautettu sotilas kertoi kidutuksesta ja pitämisestä vankina pienessä maakuopassa.

Pakkotyötä kapinallisalueella

Kapinallishallinto määräsi hyvinkin pienistä rikkeistä vangittuja siviilejä ja sotavankeja "työprikaateihin" pakkotöihin raskaisiin töihin ja vaarallisiin oloihin.

Ukrainan hallituksen alaisten joukkojen tekemät rikkomukset

Ukrainan armeija tulitti siviilejä

Ukrainan armeija käytti tulivoimaansa siviilien asuinalueilla, vaikka hallitus kiisti moneen otteeseen siviilien tulituksen. Tulitus aiheutti mittavia aineellisia tuhoja ja tappoi sodan edetessä satoja siviilejä. Ukrainan hallituksen tulitus oli raskasta muun muassa Kramatorskissa kesäkuussa 2014, niin että suurin osa väestä pakeni kaupungista. HRW:n raportti syytti erityisesti Ukrainan hallitusta epätarkkojen Grad-raketinheitinten käytöstä.

Ukrainan vapaaehtoispataljoonat ihmisoikeuksien rikkojina

Amnestyn syyskuussa julkaisemien tietojen mukaan Ukrainan sisäministeriön alla taistelevat vapaahtoispataljoonien jäsenen sieppaavat ja pahoinpitelevät ihmisiä. Amnesty mainitsee rikoksiin syyllistyneinstä erityisesti Aidar-pataljoonaan kuuluvat. Dnipro-1-pataljoona yhdessä Donbass-pataljoonan kanssa estivät humanitaarisen avun viemisen siviileille, sanoen että ruoka ja vaatteet joutuvat vääriin käsiin, ei siviileille.