Ismael

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ismael oli Vanhassa testamentissa Abrahamin vanhin poika, jonka Abraham sai orjattarensa Hagarin kanssa.[1] Vanhan testamentin mukaan enkeli käski Hagaria antamaan pojalleen nimen Ismael, joka tarkoittaa "Herra on kuullut hätäsi" (1. Moos. 16:11). Hagarilla oli hätä, koska hän oli Abrahamin vaimoa Saaraa paossa. Enkeli sanoi vielä: "Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, ja hän on kaikkien veljiensä niskassa". (1. Moos. 16:12). Myöhemmin Haagar ja Ismael kuitenkin karkotettiin kodistaan sen jälkeen, kun Abrahamin vaimo, Saara oli myös synnyttänyt pojan, Iisakin.[2] Samalla kuitenkin ennustettiin, että myös hänen jälkeläisistään kehittyy suuri kansa kuninkaineen. Raamatun kertomus luetteleekin 12 Ismaelin poikaa ja kertoo heidän olleen heimopäälliköitä.[3] Arkeologit eivät ole löytäneet selviä todisteita tästä valtakunnasta.

Ismaelin jälkeläisinä pidetyt ismaelilaiset olivat pohjoisarabialainen beduiiniheimo[4], josta on muutamia mainintoja myös Vanhan testamentin myöhemmissä kohdissa.[5] Myöhempinä aikoina sekä juutalainen että islamilainen perinne ovat pitäneet Ismaelia muidenkin arabien kantaisänä. Sen takia Ismael on muslimeille erityisen tärkeä hahmo ja yksi islamin profeetoista. Koraani väittää että Ismael (eikä hänen velipuolensa Iisak kuten Raamattu väittää) oli tarkoitus uhrata Jumalalle. Ismaelia pidetään islamissa myös Muhammadin esi-isänä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]