Irakin hyökkäys 1988
Irakin hyökkäys 1988 oli Irakin tekemä hyökkäys Irakin–Iranin sodassa pitkälle Iraniin. Tämä johti tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin maiden välillä elokuussa 1988.
Irak saa aloitteen käsiinsä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Iran oli hävinnyt irakilaisille taistelussa huhtikuussa 1987, iranilaiset halusivat jatkaa sotaa hinnalla millä hyvänsä, vaikka se pitkittyisi. Kevään 1987 Iranin suorittama epäonnistunut Karbala 5 -hyökkäys tuhosi suuren osan Iranin nyt jo koulutetuista Pasdaran-joukoista. Iranin oli vuonna 1988 vaikea saada aseita[1].
Iran menestyi parhaiten pohjoisessa, missä se liittoutui irakilaisvastaisten kurdien kanssa.[2] Irak käytti kaasua Halabjan ja Dojlan kurdikaupungeissa sekä rangaistakseen niiden asukkaita vihollisen kanssa veljeilystä että pelotellakseen kurdialueen muita asukkaita.[3] 16. maaliskuuta 1988 myös Halabjan kaasuhyökkäyksessä ainakin 3 500 asukasta kuoli ja 7 000 sairastui.[4]
Irakilaiset kuivattivat Kalajärven ”vallihaudan”, jolloin he pääsivät lähestymään Basraa raskailla sotilasajoneuvoilla. Iran yritti turhaan saada järven tulvimaan uudelleen.[5]
Irakilaiset pommittivat Iranin tärkeitä öljykohteita 23. kesäkuuta alkaen. 25. kesäkuuta 1988 he valtasivat Majnoonin saaret. Iskussa käytettiin kemiallisia aseita.[6]
Iranin luhistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtikuun ja elokuun välillä Irakin joukot tekivät neljä hyökkäystä käyttäen suuria määriä kemiallisia aseita iranilaisten lyömiseksi. Ensimmäinen hyökkäys, operaatio ”Siunattu Ramadan”, johti Faon (Al-Fawin) niemimaan takaisinvaltaukseen 36 tunnissa. Hyökkäyksessä käytettiin maihinnousuamfibioajoneuvoja, helikoptereita ja lentokoneita sekä kemiallisia aseita kohdistetusti komentokeskuksia, tykistöasemia ja huoltopisteitä vastaan. Kolme muuta hyökkäystä noudatti samaa kaavaa ollen toteutukseltaan alkuhyökkäystä yksinkertaisempia.[7]
Tulitauko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iran hyväksyi YK:n päätöslauselman numero 598 18. heinäkuuta 1988 hyväksyen tulitauon. Tämä ei kelvannut Irakin johtajalle Saddam Husseinille, joka vaati ajatollah Khomeinia hyväksymään päätöslauselma julkisesti[8]. Niinpä Irak hyökkäsi samana päivänä vaatimustaan vahvistaakseen ilmasta käsin Iranin teollisuuslaitoksiin ja Bushehrin ydinvoimalaan[8] mihin Iran vastasi omalla iskullaan, joka oli irakilaisten tekemää heikompi. 20. heinäkuuta 1988 Khomeini antoi radioon kuulutettavaksi ilmoituksen, jossa hän ilmoitti taipuvansa YK:n päätöslauselmaan, vaikka se olikin myrkkyä katkerampi[8]. Mutta Irak halusi ensin rauhansopimuksen sitten tulitauon ja sota jatkui yhä[9]. Irak hyökkäsi 22.–24. heinäkuuta 1988 edeten 25 kilometrin päähän Ahvazista. Pohjoisempana irakilaisten hyökkäys avasi rintamalinjat NLA:n (Iranilainen kansallinen vapautusrintama National Liberation Army) etenemiselle Kermanshahiin 65 kilometrin päähän rajasta. Irakin tukemat Mujaheddin e-Klalq-sissit ajoivat 145 kilometrin päähän rajasta Iraniin ennen kuin Iranin vallankumouskaarti tuhosi heidät perusteellisesti[9] Pohjoisen Qasr-e-Shirin ja Sar-e Zahad joutuivat irakilaisten valtaamiksi. Kermanshah ja Ahvaz kuitenkin pitivät pintansa. Irakia tukevat maat painostivat nyt tätä lopettamaan sodan[9]. Saddam myöntyikin tulitaukoon 6. elokuuta 1988[9], mutta tulitauko näytti YK:n turvallisuusneuvoston mukaan pitävän vasta 20. elokuuta 1988[9]. Iranin ja Irakin edustajat alkoivat neuvotella 24. elokuuta 1988[9].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vihervuori, Marita & Schreiberhuber, Hermine: Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10387-3.
- Edward Willett: The Iran-Iraq War, sarja War and Conflict in the Middle East, Publisher: The Rosen Publishing Group Inc., New York 2004, First Edition 2004, ISBN 0-8239-4547-2
- Cordesman A. H.: X. The combination of Iraqi offensives and western intervention force Iran to accept a cease-fire: September 1987 to March 1989 Iran-Iraq War. 2003. Arkistoitu 7.6.2013. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vihervuori 1989, s. 215
- ↑ Cosrdesman s. 6
- ↑ Cordesman s.19-20
- ↑ Iraqi Kurds recall chemical attack BBC News. 17.3.2002. BBC. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Cordesman s.31
- ↑ Cordesman s. 38–39
- ↑ War Termination Iran Chamber Society. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ a b c Willett 2004, s. 55
- ↑ a b c d e f Willett 2004, s. 56