Karbala 5

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Basra ympyröitynä punaisella.

Karbala 5 (Karbala/Kerbala 5/V) oli Iranin tekemä suurhyökkäys Irakin–Iranin sodassa vuoden 1987 alussa. Iran pyrki valtaamaan Basran satamakaupungin ja pääsikin lähelle Basraa[1], mutta hyökkäys tyrehtyi sinne. Tätä ankaraa taistelua pidetään sodan suurimpana, ja sodan loppuvaiheen alkuna.

Iranin parlamentin puhemies Rafsanjani julisti voittoa Basran porteilla käytävien taistelujen jälkeen. Virallisesti tämän hyökkäyksen oli määrä vallata Karbalan pyhä kaupunki. Iranin oli määrä tällä hyökkäyksellä vallata Basra ja toisaalta yhdistää faon niemimaan joukot muihin Iranin joukkoihin. Hyökkäys tehtiin talvella, jolloin Irakin panssarit juuttuivat helposti liejuun.

Valmistautuminen taisteluun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakilaiset olivat luoneet suojaksi iranin vastaiselle rajalle Kalajärveksi kutsutun 30 kilometriä pitkän ja noin 1,8 kilometriä leveän tekoaltaan. Lisäksi irakilaiset olivat rakentaneet Kalajärven lähelle viisi puolustuslinjaa muun muassa piikkilangoista, miinakentistä ja juoksuhaudoista. Koko tätä puolustusrakennelmaa irakilaiset kutsuivat ”teräsvalliksi”.

Iranin hyökkäävissä joukoissa oli korkeintaan 40 päivän sotilaskoulutusta saaneita Pasdaran- ja Basij-joukkoja 650 000.lähde?

Taistelutoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun radiosta kuului koodiviesti 'ya-Zahra,Iranin joukot soluttautuivat Kalajärven eteläpuolelle yöllä 9. tammikuuta 1987, vallaten Duaijin kaupungin[2]. Tässä hyökkäyshaarassa oli mukana nejä divisioonaa. Toinen haara hyökkäsi kalajärven pohjoispuolella. Iranilaiset etenivät tunneissa kohteeseensa Salamchen kaupunkiin, joka oli Shatt al Arabin varrella. 35 000 iranilaista tunkeutui Kalajärven eteläpuolen ja Salamchen väliin[2]. Iranilaiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan suojautumaan irakilaisten pommituksilta asettumalla parhaalle maaperälle. Irakilaiset pyrkivät estämään iranilaisten hyökkäystä muun muassa ilmasta käsin. Tähän iranilaiset vastasivat muun muassa ilmatorjuntaohjuksin joilla he ampuivat alas 50 irakilaista lentokonetta ja helikopteria. Irakilaisten tykinammukset olivat soisessa maastossa räjähtäessään tehottomampia kuin normaalisti[3].

14.–17. helmikuuta iranilaiset etenivät Jasimin kanavaa pitkin Sahh al arabille, josta valtasivat yhden pienen saaren. Lopulta 22. helmikuuta 1987 iranilaiset onnistuivat suurin tappioin puskemaan kymmenen kilometrin päähän Basrasta. Tällöin Basran uloimmat itäiset rakennukset näkyivät iranilaisille, jotka tulittivat Basraa. Monet Basran itäiset rakennukset vaurioituivat tai tuhoutuivat. Irakilaiset evakuoivat tämän takia kaupunkia. Tilanne oli irakilaisten kannalta niin vakava, että Saddam Hussein vieraili rintamalla mitä hän teki sodan aikana harvoin. Rintaman toisella puolella iranin parlamentin puhemies Rafsanjani vieraili todetakseen iranilaisten tekemät valloitukset. Irakilaiset kykenivät ilmavoimillaan pommittamaan iranilaisten huoltotien ja käyttivät kemiallisia aseita. Irakilaiset myös pommittivat Teherania, Isfahania ja Qomia tappaen noin 3 000 iranilaista siviiliä. Iran kosti nämä pommittamalla irakilaisia kaupunkeja, ja tappamalla noin 300.

Irakilaisten tykkituli hidasti iranilaisten etenemistä ja vaikeutti huoltoa. Neljännellä hyökkäysviikolla Iranin hyökkäyskyky oli tyrehtynyt ja Iranin joukot hyvin linnoittautuneet ja kaivautuneet maahan. Iranilaisilla oli tällöin kalajärvi Umm al-Tawil islands, Jasimin kanava ja Duayji. Iranilaiset olivat taisteluissa menettäneet suuren osan miehistään ja kalustostaan eivätkä kyenneet etenemään.

Irak heitti 28. tammikuuta aloittamaansa vastahyökkäykseen reservinsä. Vaikka Iranin hyökkäys oli edennyt lähelle viimeistä Basran puolustuslinjaa, Iran ei kyennyt käyttämään voittoa hyväkseen ja joutui pian vetäytymään irakilaisten suuren tulivoiman takia. Irak hyökkäsi iranilaisia vastaan vallaten pian takaisin Iranin tammikuussa ottamat alueet. Taskumaiseen muodostumaan edenneet iranilaiset joutuivat irakilaisen pihtiliikkeen musertamaksi 7. helmikuuta, jolloin irakilaisten tykistö, konekiväärein varustetut helikopterit ja panssareiden aallot vyöryttivät irakilaiset.

Iranilaisia kuoli ehkä 20 000 ja irakilaisia ehkä 10 000[4]. Toisen arvion mukaan hyökkäys aiheutti Irakille 20 000 miehen tappiot ja Duayjin menetyksen, mutta hyökkäävä Iran itse kärsi vielä suuremmat tappiot, jopa 65 000 miestä. Bagdad menetti myös 45 lentokonetta tämän operaation aikana. Operaatio Karbala 5 loppui 26. helmikuuta 1987.[5]

Operaatio näytti menestykseltä, koska se eteni lähelle Basraa. Se heikensi Iranin taistelukykyä ja siten se omalta osaltaan joudutti sodan päättymistä. Hyökkäys heikensi myös Irakin taistelukykyä[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vihervuori, Marita & Schreiberhuber, Hermine: Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10387-3.
  • Johnson, Robert: The Iran-Iraq War: Twentieth-century wars. Palgrave Macmillan, 2010. ISBN 9780230577749.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vihervuori 1989, Iran - maa mullahin varjossa Allahin nimeen, s. 174.
  2. a b Johnson 2011, s. 153.
  3. Johnson 2011, s. 154
  4. a b Johnson 2011, s. 155.
  5. Iran: Country Study Guide, s. 143. Int'l Business Publications. ISBN 9780739714768. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.3.2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]