Interferenssikuvio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Interferenssikuvio on aaltojen muodostama kuvio, joka muodostuu usean interferoivan aallon yhteisvaikutuksesta. Kuvion maksimit muodostuvat kohtiin, joissa kahden interferoivan aallon sekä huippukohdat että pohjakohdat kohtaavat. Kuvion minimit puolestaan ovat kohdissa, joissa huippu- ja pohjakohdat kohtaavat, mutta aallot eivät interferoi. Sen sijaan minimikohdissa kaksi aaltoa ovat amplitudiltaan samanlaisia. Kun kuvion kaikkien interferoivien aaltojen korkeudet mitataan kaikissa pisteissä ja ne lasketaan yhteen, saadaan selville summa-aalto, joka perustuu superpositioperiaatteeseen. Interferenssikuvio syntyy, kun on jotakin ainetta valoa läpäisevä kerros ja valo heijastuu sekä kerroksen päältä että pohjasta. Eri värien erilaiset heijastumiset vaikuttavat interferenssikuvioon. Kuvion syntymisilmiön tyypillinen tutkimusmenetelmä on kaksoisrakokoe. Siinä aalto ensin diffraktoituu kaden vierekkäisen raon läpäistyään. Tämän jälkeen aallot lähtevät molemmista raoista samassa vaiheessa ja varjostimelle syntyy maksimi.[1] Joskus revontulien yhteydessä voidaan nähdä pyöreitä interferenssikuvioita.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toni Tran: Interferenssi ja diffraktio Omaan tahtiin fysiikka. 2019-2021. Eiran aikuislukio. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 29.7.2022.
  2. Kamera-lehti Teknofokus. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 29.7.2022.