Inlook-konserni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Inlook-konserni
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1967
Perustaja Erkki Hiltunen
Toimitusjohtaja Arto Lehtonen
Puheenjohtaja Risto Hiltunen
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Itämeren alue
Toimiala TOL: 41200, Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen
Tuotteet Sisäkatto- ja sisäseinäurakointi ja näihin liittyvä materiaalikauppa, maalauspalvelut, ohutlevypalvelut, kokonaissisustukset ja julkisivuverhoukset
Liikevaihto 79 milj. € (tilikaudella 2018)
Henkilöstö 450 (tilikaudella 2018)
Kotisivu www.inlook.fi
Redin alakatoista löytyy muun muassa erikois-perforoituja kasetteja, viiluverhousta ja akustista ruiskutusta.
Löylyn sisäkatot, saunatiloja lukuun ottamatta, ovat Inlookin rakentamia.
Inlook on ollut mukana lukuisten Helsingin metron asemien rakentamisessa. Länsimetrossa sen rakentamia asemia ovat Matinkylän, Keilaniemen ja Niittykummun metroasemat. Kuvassa Matinkylän metroaseman kattorakenteita.
Oodissa Inlook teki kokoustilojen liuko-ovia ja lasisia väliseiniä käyttäen myös älylasiseinää.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudisrakennus Väre.


Inlook Group Oy eli Inlook-konserni on vuonna 1967 perustettu sisärakentamiseen erikoistunut suomalainen yhtiö.[1] Yhtiön päätoimialoja ovat sisäkattojen ja sisäseinien urakointi, sisärakentamiseen liittyvä materiaalikauppa, teollinen jauhemaalaus, ohutlevypalvelut, kokonaisvaltaiset sisustuspalvelut sekä julkisivuverhoukset[2].

Inlook-konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 79 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 450 henkeä[3]. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Herttoniemessä Helsingissä. Sillä on alueyksiköt Turussa, Tampereella, Vaasassa, Oulussa sekä Kuopiossa ja teolliset jauhemaalaamot Tallinnassa ja Vilnassa. Ruotsissa yrityksen toimipisteet sijaitsevat Malmössä, Växjössä, Karlshamissa ja Norrköpingissä[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön perusti vuonna 1967 koneinsinööri Erkki Hiltunen[5]. Yhtiö toimi E. Hiltunen Oy -nimisenä vuoteen 2002 (vuoteen 1979 kommandiittiyhtiö), jolloin se vaihtoi nimensä Inlook Oy:ksi. Vuonna 2010 konsernirakenne muuttui nykyiselleen ja konsernin emoyhtiöksi tuli Inlook Group Oy.[1]

1970-luvulla yhtiön toiminta laajeni kotimaassa. Lisäksi se oli mukana projektirakentamishankkeissa[6] Neuvostoliitossa sekä Lähi-idässä. Ulkomaan projektien yhteydessä yhtiö loi tiiviit suhteet johtaviin kansainvälisiin materiaalivalmistajiin ja toi näiden innovatiivisia tuotteita myös Suomen rakennusmarkkinoille, mikä johti sisärakennustuotteiden materiaalikaupan aloittamiseen.[1]

Inlook aloitti maalaamoliiketoiminnan vuonna 1980. Se oli ensimmäinen pitkien profiilien teollista jauhemaalausta tekevä yritys Suomessa[7]. 1980-luvulla Inlook toimi myös telakkateollisuuden[8] alihankkijana laivojen sisärakentamisessa. Inlook perusti metalliosaston vuonna 1983. Nykyään ohutlevypalvelut ovat osa yhtiön teollisuuspalveluliiketoimintaa. Ohutlevy-yksikkö valmistaa ohutlevytuotteita yhtiön omaan käyttöön sekä alihankintana eri teollisuuden aloille.[1]

Yhtiön ensimmäinen ulkomainen jauhemaalaamo perustettiin vuonna 1997 Tallinnaan. 2000-luvun alussa yhtiö käynnisti maalaamot myös Pietarissa ja Vilnassa[1]. Helsingin ja Pietarin maalaamoista on sittemmin luovuttu[9].

Vuonna 2000 yhtiö aloitti uutena palveluna kokonaissisustukset, jossa se pääurakoitsijana tuottaa sisärakentamisen kokonaispalvelut suunnittelusta sisustukseen. Maakunnissa sijaitsevien alueyksiköiden myötä yhtiön toiminta laajeni 2000-luvulla koko maan kattavaksi.[1]

Tammikuussa 2019 Inlook osti Ruotsin johtaviin sisärakentajiin kuuluvan Montagegruppen i Malmö AB:n. Myyjänä oli pääomasijoittaja Olsson Groth Invest (OGI). Montagegruppen tunnetaan erikoisosaamista vaativien sisäkattokohteiden sekä vaativien akustiikkaratkaisujen toteuttajana.[4]

Inlook-konsernin kansainvälisiä rakennuskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön Lähi-idän rakennusprojekteihin lukeutuvat ensimmäisenä kansainvälisenä projektina toteutettu Kuningas Abdul Azizin (Faisal I) tilapäisen yliopiston rakentaminen Jeddaan ja arkkitehtien Heikki Siren ja Kaija Siren suunnitteleman Bagdadin kongressipalatsin sisärakennustyöt[10][1].

Neuvostoliitossa yhtiö oli mukana sekä Svetogorskin että Kostamuksen jättiprojekteissa, Moskovan Technointorg Buildingin rakentamisessa, Hotelli Pulkovskayan rakentamisessa ja Astoria-hotellin saneerauksessa Leningradissa sekä Eremitaasin taidemuseon lisärakennusurakassa. Moskovan kesäolympialaisiin liittyen yhtiö oli rakentamassa hotelli Olympiaa Tallinnaan.[1]

Venäjällä rakennushankkeita olivat muun muassa Sberbank-pääkonttori Moskovassa, Ikea Mega Khimkin alueella sekä Moskovan lentoasema Sheremetyevon sisäkatot. Länsimaisten yritysten etabloituessa Venäjälle yhtiön projektit käsittivät suuren joukon toimitalo- ja pankkirakennuksia[11].

Inlook-konsernin rakennuskohteita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inlook on vuodesta 1967 lähtien ollut rakentamassa merkittävää osaa suomalaisista arvorakennuksista sekä osallistunut mittavaan joukkoon kansainvälisiä rakennusprojekteja. Kohteiden joukossa on suuri määrä arkkitehtonisesti merkittäviä kulttuurirakennuksia, kauppakeskuksia, toimistorakennuksia, liikenteen rakennuksia, sairaaloita ja oppilaitoksia.

Yhtiön alkuvaiheen tärkeimpiä sisärakennuskohteita olivat muun muassa Pohjolan toimitalo Munkkivuoressa Helsingissä, Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemat sekä Oulun kaupunginteatteri, hotelli Korpilampi, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus[12] ja Finlandia-talon kongressisiipi. Inlook on ollut myös myöhemmin mukana Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennushankkeissa[1], uusimpana sisärakennuskohteena Aukio-terminaalirakennus.

Yhtiöllä on ollut tärkeä rooli kauppakeskusten sisärakentamisessa 1980-luvulta lähtien. Kohteita ovat olleet muun muassa Forumin tavaratalo Helsingissä (1985), Stockmann Argos (1989), Koskikeskus Tampereella (1988), Hansakortteli Turussa (1988), Itäkeskuksen laajennus (1992) sekä kauppakeskukset Lippulaiva (1993), Myyrmanni (1994), Iso Omena (2001), Itäkeskus Piazza (2001) ja Sello (2003), Ideapark Lempäälässä (2006) sekä kauppakeskukset Veturi Kouvolassa (2012) ja Valkea Oulussa (2016)[1] ja Kauppakeskus Redi (2018) Helsingin Kalasatamassa[13]

Suurin yhtiön 1990-luvun projekti oli vuonna 1993 käyttöönotettu Oopperatalo, jonne yhtiö teki sisäkattourakan sekä sisustus- ja verhoilutöitä. Yhtiö oli sisärakentajana myös Suomen Pankin laajennushankkeessa sekä Hartwall Areenassa.[1]

Kotimaassa Inlook 2000- ja 2010-luvuilla lukuisia arkkitehtuuristaan tunnustusta saaneita kohteita. Vuonna 2010 valmistui Helsingin Musiikkitalo, Inlook-konsernin toistaiseksi suurin yksittäinen rakennuskohde. Yhtiön projekteja ovat myös Kotkan Merikeskus Vellamo, Suomen luontokeskus Haltia, Pyhän Laurin kappeli[14], Serlachius-museo Göstan laajennus sekä ravintola-vapaa-aikakeskus Löyly[15]. Liike- ja toimistorakentamisen alueella arkkitehtuuristaan tunnustusta saaneita kohteita ja viihtyisiä ja toimivia sisäympäristöjä yhtiö on rakentanut muun muassa OP-Vallilassa sekä Finnairin ja Pauligin pääkonttoreissa. Yhtiön kohteita ovat myös Helsingin Sataman Länsiterminaali 2, Helsingin keskustakirjasto Oodi[16] ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudisrakennus Väre Espoossa Otaniemen kampusalueella[17].

Yhtiö on ollut myös mukana rakentamassa Suomen merkittävimpiä sairaalakohteita (esimerkiksi Jorvin Sairaalan lisärakennus), joissa on käytetty vaativia sisärakentamisen ratkaisuja sekä vuonna 2018 valmistunut Uusi Lastensairaala[18].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Aarnio, Jukka: Sisäänrakennettu tarina – Inlook 1967–2017. Helsinki: Inlook-konserni, 2017. ISBN 978-952-93-8219-4.
  2. ↑ https://www.inlook.fi/inlook-konserni
  3. ↑ http://www.inlook.fi/inlook-konserni/tilinpaatokset
  4. ↑ a b Eronen, Eeva: "Sieltä ei kannattaisi ostaa pikku nakkikioskia” – Sisäkattovalmistaja osti yrityksen Ruotsista ja yllättyi. (Verkkojulkaisu, päivitetty 27.1.2019) Talouselämä, 2019. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Heikkonen, Heikki: Sisärakentaja Erkki Hiltunen pitää itseään matalaprofiilisena pakertajana. Rakennuslehti, 14.6.2007, s. 11. Helsinki:
  6. ↑ Laakso, Mikko & Tamminen, Seppo: Rakentajat maailmalla. Vientirakentamisen vuosikymmenet.. Helsinki: RIL, 2014.
  7. ↑ A History of Powder Coatings. PCI Magazine, 2004.
  8. ↑ http://meriteollisuus.teknologiateollisuus.fi/fi
  9. ↑ Herrala, Olli: Suuri sisäkattorakentaja hylkäsi Venäjän-bisnekset: ”Aivan liian epävakaata”. (Verkkojulkaisu, päivitetty 21.5.2017) Kauppalehti, 2017. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/587198/Suomalaiset+tekivat+Vuoden+betonirakenteen+myos+Saddamille (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Sinervä, Ilkka: Inlookin sisäkatot etenevät Venäjälle. Kauppalehti, 14.5.2007. Helsinki:
  12. ↑ http://www.hanaholmen.fi/fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Inlook mukana rakentamassa kauppakeskus REDI:ä Inlook Group Oy. Arkistoitu 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  14. ↑ http://copperconcept.org/fi/artikkelit/pyhaen-laurin-kappelissa-syvien-tunteiden-tulkkina-vahvat-materiaalit (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ http://www.loylyhelsinki.fi/fi/loylyn-tarina/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Keskustakirjasto Oodi - kaupunkilaisten uusi kohtaamispaikka Helsingin sydämessä Inlook Group Oy. Arkistoitu 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  17. ↑ Otaniemen kampuksen taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusi tila Väre Inlook Group Oy. Arkistoitu 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  18. ↑ Inlook mukana syksyllä 2018 avautuneen Uuden Lastensairaalan rakentamisessa Inlook Group Oy. Arkistoitu 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Inlook-konserni&oldid=22319998”