Inflammation Free Diet
Inflammation Free Diet eli IFD on terveelliseen ravitsemukseen pyrkivä dieetti. Sen on kehittänyt yhdysvaltalainen lääketieteellisten artikkeleiden kirjoittaja Monica Reinagel, joka on koulutukseltaan kokki. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Inflammation Free Diet Plan. Kirjan toinen tekijä on lääketieteen tohtori Julius Torelli, joka on erikoistunut sydäntauteihin ja kirjoittanut kirjan Beyond Cholesterol.
Ruokavalion ideana on taistella elimistössä syntyviä tulehduksia vastaan, jotka aiheuttavat erilaisia sairauksia, kuten sydäntautia, syöpää, diabetesta ja Alzheimerin tautia. Ruokavaliota noudattava syö 1 600 kilokaloria päivässä. Ravinnon koostumus on puolet hiilihydraatteja, 20 prosenttia valkuaista ja 30 prosenttia rasvaa. Dieetin kehittäjä on laatinut listan 1 500 ruoka-aineesta, joille on annettu IFD-pisteytys sen mukaan, miten ne vähentävät tai aiheuttavat elimistössä tulehduksia. Hyviä eli sellaisia, joiden pistemäärä on suuri, ovat erityisesti vihannekset ja vapaana kasvanut lohi ja yleensä kala. Huonoja ovat esimerkiksi siipikarja ja valkoinen, kuorittu vilja ja riisi.[1]
Kirjassa tuodaan esiin kirjolohen haitallisuus verrattuna vapaana kasvaneeseen loheen. Sen mukaan kirjolohi sisältää arakidonihappoa sisältävää rasvaa.[2]
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun elimistön tulehdukset kroonistuvat, seurauksena on vaurioita, kuten nivelrikkoa. On viitteitä siitä, että esimerkiksi liikalihavuus, siis elimistössä oleva liika rasva, lisää tulehdusalttiutta. Elimistössä syntyvät tulehduksia korjaaviin aineisiin voi vaikuttaa se, mitä syömme. IFD-dieettiä pidetään kuitenkin hätiköitynä, sillä tulehdusten synnystä ei vielä ole varmaa tutkittua tietoa. Siksi ruoka-aineiden pisteyttäminen on lähinnä arvailua.[1]
Dieetin yleiselle terveellisyydelle annetaan kuitenkin arvoa, sillä sen suositteleman ravinnon keskinäiset suhteet noudattavat yleisiä terveellisen ravinnon suosituksia. Siipikarjatuotteiden välttämiselle ei kuitenkaan ole perusteita, sen sijaan kasvisten runsas osuus on hyväksi. Hyvää siinä on myös suositus välttää nopeita hiilihydraatteja, kuten jalostettua viljaa ja riisiä. Tulehdusten estäminen tällä ruokavaliolla on kriitikoiden mielestä totuuden vääristelyä, mutta muuten se on terveellinen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kristyn Kusek Lewis: America's Next Great Diet Craze Oprah.com. Viitattu 21.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Craig Weatherby: "Inflammation Free Diet” Book Puts Wild Salmon on a Pedestal" (Arkistoitu – Internet Archive)