Hopeapensas
| Hopeapensas | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Elaeagnus commutata Bernh. ex Rydb. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Hopeapensas (Elaeagnus commutata) on hopeapensaiden (Elaeagnus) sukuun kuuluva laji. Lajista käytetään myös nimityksiä lännenhopeapensas ja aitokilsepensas.[1]
Sisällysluettelo |
Levinneisyys [muokkaa]
Hopeapensas esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan länsiosissa Alaskan eteläosista Brittiläiseen Kolumbiaan ja idässä Manitobaan ja etelässä Utahiin ja Yhdysvaltain Keskilännen pohjoisosien kautta Etelä-Dakotaan ja Minnesotan länsiosiin.[2]
Kuvaus [muokkaa]
Hopeapensas on kesävihanta yksikotinen pensas, joka on leveäkasvuinen ja kasvaa 1–2,5 metriä korkeaksi. Laji tekee runsaasti juurivesoja. Oksat ovat punertavanruskeita. Lehtilapa on 2–8 cm:n pituinen, soikea, ehytlaitainen ja molemmilta puolilta hopeanhohtoinen. Kukat puhkeavat kuluvan kesän kasvaimen lehtihankoihin. Ne ovat pieniä, keltaisia ja voimakastuoksuisia. Hedelmä on marjamainen ja noin 1 cm läpimitaltaan.[3][4]
Käyttö [muokkaa]
Hopeapensasta käytetään koristekasvina sen hopeanväristen lehtien takia. Lajin talvenkestävyys on hyvä ja kasvupaikkavaatimukset vähäisiä. Se menestyy hyvinkin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Laji sopii yksittäiskasviksi ja pensasryhmiin. Pensas ei tarvitse muuta hoitoa kuin liiallisten juurivesojen poistoa.
Suomessa hopeapensas menestyy vyöhykkeillä I–VI. Lajilla ei ole Suomessa merkittäviä kasvitauteja tai -tuholaisia.[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Elaeagnus commutata information from NPGS/GRIN
- ↑ a b Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
- ↑ L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.