Hilbertin aksioomat
Hilbertin aksioomat ovat matemaatikko David Hilbertin vuonna 1899 julkaisema tasogeometrian aksioomajärjestelmä, joka käsittää 20 (alun perin 21) oletusta eli aksioomaa.
[muokkaa] Aksioomat
(H1) Jos
ja
ovat eri pisteitä, on olemassa yksi ja vain yksi suora, joka kulkee sekä
:n että
:n kautta.
(H2) Jokaiseen suoraan sisältyy vähintään kaksi eri pistettä.
(H3) On olemassa kolme eri pistettä siten, että mikään suora ei kulje niiden kaikkien kautta.
• Merkitään A*B*C tarkoittamaan, että piste B sijaitsee A:n ja C:n välissä.
(H4) Jos
, niin
,
ja
ovat eri pisteitä samalla suoralla ja
.
(H5) Jos
ja
ovat eri pisteitä, suoralla
on pisteet
,
ja
siten, että
,
ja
.
(H6) Jos
,
ja
ovat eri pisteitä samalla suoralla, niin yksi ja vain yksi seuraavista ehdoista on voimassa:

(H7) Olkoot
suora sekä
,
ja
pisteitä, jotka eivät ole suoralla
. Tällöin on voimassa:
(i) jos
ja
ovat samalla puolella suoraa
sekä
ja
ovat samalla puolelle suoraa
,niin
ja
ovat samalla puolella suoraa
ja
(ii) jos
ja
ovat eri puolilla suoraa
sekä
ja
ovat eri puolilla suoraa
, niin
ja
ovat samalla puolilla suoraa
.
(H8) Jos
ja
ovat eri pisteitä ja
on mielivaltainen puolisuora, on olemassa yksi ja vain yksi piste
siten, että
.
(H9) Janojen yhtenevyys on ekvivalenssirelaatio.
(H10) Jos
,
,
ja
, niin
.
(H11) Olkoon
kulma,
puolisuora ja
piste, joka ei sisälly suoraan
. Silloin on olemassa yksi ja vain yksi puolisuora
siten, että
ja
.
(H12) Kulmien yhtenevyys on ekvivalenssirelaatio.
(H13) Olkoot
ja
kolmioita siten, että
,
ja
. Tällöin
.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hokkanen, Veli-Matti: Hilbertin aksioomajärjestelmä, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, 2001.
Sivulta puuttuu