Hepburn-järjestelmä

Hepburn, Hebon-shiki, on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.

Hepburn-romanisaation piirteet

Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.

Partikkelit

• Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
• Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
• Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.

Pitkät vokaalit

Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:

• pitkät o- ja u-vokaalit merkitään kirjaimen ylle sijoitettavin pituusmerkein (makron, engl. macron) – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
• Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
• Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
• Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään pituusmerkein.

Muunnetussa Hepburnissä:

• Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
• Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.

n (ん)

Perinteisessä Hepburnissä:

• n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.

Kaksinkertaiset konsonantit

• Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena sh→ssh, ch→tch, ts→tts.

Hepburn-romanisaatiotaulukot

Hiragana

あ a	い i	う u	え e	お o	(ya)	(yu)	(yo)
か ka	き ki	く ku	け ke	こ ko	きゃ kya	きゅ kyu	きょ kyo
さ sa	し shi	す su	せ se	そ so	しゃ sha	しゅ shu	しょ sho
た ta	ち chi	つ tsu	て te	と to	ちゃ cha	ちゅ chu	ちょ cho
な na	に ni	ぬ nu	ね ne	の no	にゃ nya	にゅ nyu	にょ nyo
は ha	ひ hi	ふ fu	へ he	ほ ho	ひゃ hya	ひゅ hyu	ひょ hyo
ま ma	み mi	む mu	め me	も mo	みゃ mya	みゅ myu	みょ myo
や ya		ゆ yu		よ yo
ら ra	り ri	る ru	れ re	ろ ro	りゃ rya	りゅ ryu	りょ ryo
わ wa	ゐ i		ゑ e	を wo
				ん n
が ga	ぎ gi	ぐ gu	げ ge	ご go	ぎゃ gya	ぎゅ gyu	ぎょ gyo
ざ za	じ ji	ず zu	ぜ ze	ぞ zo	じゃ ja	じゅ ju	じょ jo
だ da	ぢ (ji)	づ (zu)	で de	ど do	ぢゃ (ja)	ぢゅ (ju)	ぢょ (jo)
ば ba	び bi	ぶ bu	べ be	ぼ bo	びゃ bya	びゅ byu	びょ byo
ぱ pa	ぴ pi	ぷ pu	ぺ pe	ぽ po	ぴゃ pya	ぴゅ pyu	ぴょ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Katakana

ア a	イ i	ウ u	エ e	オ o	ヤ ya	ユ yu	ヨ yo
カ ka	キ ki	ク ku	ケ ke	コ ko	キャ kya	キュ kyu	キョ kyo
サ sa	シ shi	ス su	セ se	ソ so	シャ sha	シュ shu	ショ sho
タ ta	チ chi	ツ tsu	テ te	ト to	チャ cha	チュ chu	チョ cho
ナ na	ニ ni	ヌ nu	ネ ne	ノ no	ニャ nya	ニュ nyu	ニョ nyo
ハ ha	ヒ hi	フ fu	ヘ he	ホ ho	ヒャ hya	ヒュ hyu	ヒョ hyo
マ ma	ミ mi	ム mu	メ me	モ mo	ミャ mya	ミュ myu	ミョ myo
ラ ra	リ ri	ル ru	レ re	ロ ro	リャ rya	リュ ryu	リョ ryo
ワ wa	ヰ i		ヱ e	ヲ wo
				ン n
ガ ga	ギ gi	グ gu	ゲ ge	ゴ go	ギャ gya	ギュ gyu	ギョ gyo
ザ za	ジ ji	ズ zu	ゼ ze	ゾ zo	ジャ ja	ジュ ju	ジョ jo
ダ da	ヂ (ji)	ヅ (zu)	デ de	ド do	ヂャ (ja)	ヂュ (ju)	ヂョ (jo)
バ ba	ビ bi	ブ bu	ベ be	ボ bo	ビャ bya	ビュ byu	ビョ byo
パ pa	ピ pi	プ pu	ペ pe	ポ po	ピャ pya	ピュ pyu	ピョ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Laajennettu katakana

Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.

			イェ ye
	ウィ wi		ウェ we	ウォ wo
ヷ va	ヸ vi		ヹ ve	ヺ vo
ヴァ va	ヴィ vi	ヴ vu	ヴェ ve	ヴォ vo
			シェ she
			ジェ je
			チェ che
	ティ ti	トゥ tu
		テュ tyu
	ディ di	ドゥ du
		デュ dyu
ツァ tsa			ツェ tse	ツォ tso
ファ fa	フィ fi		フェ fe	フォ fo
		フュ fyu

Katso myös

• Kunrei-shiki
• Nihon-shiki

Aiheesta muualla

• Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe (englanniksi)
• Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe (englanniksi)
• Hepburn-pohjainen muunnin romanisoidun kana-transkriptioon (englanniksi)