Nihon-shiki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nihon-shiki tai Nippon-shiki (jap. 日本式ローマ字) on romanisaatiojärjestelmä, jota käytetään japanin translitteroinissa latinalaisille aakkosille. ISO on tehnyt Nihon-shikistä ISO 3602 strict -standardin.

Nihon-shikin kehitti Aikitsu Tanakadate vuonna 1885, ja se on Hepburniä vanhempi romanisaatiojärjestelmä. Tanakadaten aikomus oli täysin korvata Japanin kanji- ja kanakirjoitus romanisoidulla kirjoituksella, koska hän uskoi tämän auttavan japanilaisia kilpailussa länsimaisia kulttuureita vastaan. Koska järjestelmä kehitettiin japanilaisten omaan käyttöön heidän oman kielensä romanisaatiossa, se on paljon säännönmukaisempi kuin Hepburn ja toisin kuin Hepburn, se ei yritä helpottaa englannin puhujien japanin kielen ääntämistä.

Nihon-shikiä seurasi samantapainen järjestelmä, Kunrei-shiki. Nihon-shikin ja Kunrei-shikin ero on niiden tavutus ja moderni ääntämys. Modernissa standardoidussa japanissa tavuparien di/zi ぢ/じ, du/zu づ/ず, dya/zya ぢゃ/じゃ, dyu/zyu ぢゅ/じゅ, dyo/zyo ぢょ/じょ, wi/i ゐ/い, we/e ゑ/え, kwa/ka くゎ/か, gwa/ga ぐゎ/が ääntäminen on muuttunut identtiseksi. Esimerkiksi kanadukai (Nippon-shiki) かなづかい äännetään modernissa japanissa kanazukai.

Nihon-shikiä pidetään Japanin romanisaatiojärjestelmistä kaikkein säännönmukaisimpana, koska se säilyttää tiukan muodon: "yksi kana, kaksi kirjainta" vokaalikanoja lukuun ottamatta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan he, ei e.
  • Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ha, ei wa.
  • Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wo, ei o.
  • Pitkät vokaalit merkitään sirkumfleksillä, esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan ô, toisin kuin Hepburnissä, jossa käytetään macroneita.
  • n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja .
  • Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla poikkeuksetta sokuonia (っ) seuraava konsonantti.

Nihon-shikin romanisaatiotaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gojūon Yōon
あ/ア a い/イ i う/ウ u え/エ e お/オ o (ya) (yu) (yo)
か/カ ka き/キ ki く/ク ku け/ケ ke こ/コ ko きゃ/キャ kya きゅ/キュ kyu きょ/キョ kyo
さ/サ sa し/シ si す/ス su せ/セ se そ/ソ so しゃ/シャ sya しゅ/シュ syu しょ/ショ syo
た/タ ta ち/チ ti つ/ツ tu て/テ te と/ト to ちゃ/チャ tya ちゅ/チュ tyu ちょ/チョ tyo
な/ナ na に/ニ ni ぬ/ヌ nu ね/ネ ne の/ノ no にゃ/ニャ nya にゅ/ニュ nyu にょ/ニョ nyo
は/ハ ha ひ/ヒ hi ふ/フ hu へ/ヘ he ほ/ホ ho ひゃ/ヒャ hya ひゅ/ヒュ hyu ひょ/ヒョ hyo
ま/マ ma み/ミ mi む/ム mu め/メ me も/モ mo みゃ/ミャ mya みゅ/ミュ myu みょ/ミョ myo
や/ヤ ya ゆ/ユ yu よ/ヨ yo
ら/ラ ra り/リ ri る/ル ru れ/レ re ろ/ロ ro りゃ/リャ rya りゅ/リュ ryu りょ/リョ ryo
わ/ワ wa ゐ/ヰ wi ゑ/ヱ we を/ヲ wo
ん/ン n
Dakuten
が/ガ ga ぎ/ギ gi ぐ/グ gu げ/ゲ ge ご/ゴ go ぎゃ/ギャ gya ぎゅ/ギュ gyu ぎょ/ギョ gyo
ざ/ザ za じ/ジ zi ず/ズ zu ぜ/ゼ ze ぞ/ゾ zo じゃ/ジャ zya じゅ/ジュ zyu じょ/ジョ zyo
だ/ダ da ぢ/ヂ di づ/ヅ du で/デ de ど/ド do ぢゃ/ヂャ dya ぢゅ/ヂュ dyu ぢょ/ヂョ dyo
ば/バ ba び/ビ bi ぶ/ブ bu べ/ベ be ぼ/ボ bo びゃ/ビャ bya びゅ/ビュ byu びょ/ビョ byo
ぱ/パ pa ぴ/ピ pi ぷ/プ pu ぺ/ペ pe ぽ/ポ po ぴゃ/ピャ pya ぴゅ/ピュ pyu ぴょ/ピョ pyo
くゎ kwa
ぐゎ gwa
  • Punaisella kirjoitetut merkit ovat kielessä vanhentuneita.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Nihon-shiki Rōmaji