Henry Vane
Henry Vane eli Henry Vane nuorempi (kastettu 26. toukokuuta 1613[1] – 14. kesäkuuta 1662) oli englantilainen poliitikko ja Massachusettsin lahden siirtokunnan kuudes kuvernööri. Hän oli Jaakko I:n aateloiman hovivirkamiehen poika, joka omaksui nuoruudessaan syvän uskonnollisen vakaumuksen. Vane ajautui konfliktiin arkkipiispa William Laudin johtaman Englannin kirkon kanssa eikä suostunut polvistumaan ehtoolliselle. Hän matkusti Massachusettsiin vuonna 1635 voidakseen harjoittaa uskontoaan vapaammin.[2]
Vane valittiin Massachusettsin lahden siirtokunnan kuvernööriksi vuonna 1636. Samana vuonna alkoi Pequot-sota, jonka aikana Vane tuki Roger Williamsia, jolla oli ystävälliset välit narragansettien kanssa. Vapaata armoa julistaneen Anne Hutchinsonin ja siirtokunnan pappien välisessä kiistassa Vane asettui Hutchinsonin puolelle[3]. Hän hävisi kuvernöörinvaalit vuonna 1637 ja lähti takaisin Englantiin.
Englannissa Vane valittiin pitkään parlamenttiin ja hänet lähetettiin Edinburghiin neuvottelemaan liitto skottien ja parlamentin välille (Solemn League and Covenant). Skotit asettivat liittoutumisen ehdoksi Englannin kirkon muuttamisen presbyteeriseksi. Vane muotoili asiaa koskevan sopimuskohdan siten, että kirkko uudistettaisiin ”Jumalan sanan ja parhaiden reformoitujen kirkkokuntien esikuvan mukaiseksi”, mikä jätti tulkinnanvaraa englantilaisille.[1][2]
Englannin sisällissodan ensimmäisessä vaiheessa Vane johti parlamentin ”sotapuoluetta” kollegansa Oliver St Johnin kanssa. Parlamentissa toimi ”sotapuolueen” lisäksi ”rauhan puolue” ja ”keskipuolue”. Vanen toiminnan ansiosta parlamentin armeija uudistettiin aiempaa tehokkaammaksi, millä oli suuri vaikutus siihen, että parlamentti voitti sisällissodan. Joulukuussa 1648 niin sanotussa Priden puhdistuksessa eversti Thomas Priden johtamat joukot estivät eräitä parlamentin jäseniä pääsemästä alahuoneeseen. Vane ei ollut estettyjen listalla, mutta hän jätti paikkansa parlamentissa vastalauseena puhdistukselle. Lisäksi hän kieltäytyi toimimasta tuomarina oikeudenkäynnissä, jossa Kaarle I tuomittiin kuolemaan.[2]
Vane kannatti uskonnonvapautta sekä kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Hän hahmotteli Englannille tasavaltaista perustuslakia. Sitä ei otettu käyttöön hänen kotimaassaan, mutta Yhdysvaltain perustuslaki vuodelta 1787 kuvastaa eräiltä osin Vanen ajatuksia. Englannin restauraation alettua Vane tuomittiin maanpetoksesta ja teloitettiin vuonna 1662. Hän yritti pitää puheen mestauslavalla, mutta se estettiin.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Zeal Examined (1651)
- A Retired Man’s Meditations (1655)
- A Healing Question (1656)
- The People’s Case Stated (1662)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b 1911 Encyclopedia Britannica, Wikisource
- ↑ a b c Sir Henry Vane (the younger), 1613-62 BCW Project. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Anne Hutchinson: Midwife of Religious Freedom (Vapaa armo tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan ihminen pelastuu sisäisen uskon avulla eikä pelastus edellytä tekoja) Constitutional Rights Foundation. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Sir Henry Vane: Americas First Revolutionary Foundation for Economic Education. Viitattu 26.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henry Vane Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
