Henrikinkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henrikinkatua.
Henrikinkatu 1.
Vuonna 2021 valmistunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin Aurum-rakennus.
Reuterin talo.
Maaherran makasiini.

Henrikinkatu (ruots. Henriksgatan) on katu Turun I kaupunginosassa. Se alkaa Yliopistonmäeltä Vesilinnantien jatkeena ja päättyy Tuomiokirkonkadulle. Se on pituudeltaan noin 400 metriä.[1] Katu on saanut nimensä Suomen suojeluspyhimyksen piispa Henrikin mukaan.[2]

Henrikinkadun poikkikatuja pohjoisesta etelään ovat Agricolankatu, Horttokuja, Porthaninkatu ja Kerttulinkatu.[1]

Henrikinkadun varrella sijaitsevia rakennuksia ovat muun muassa Turun yliopiston käytössä vuoteen 2016 saakka ollut, vuonna 1969 valmistunut Fennicum,[3][4] vuonna 1963 valmistunut Åbo Akademin kauppakorkeakoulun rakennus Hanken,[3][5] jossa nykyisin toimii ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia,[5] vuonna 2021 Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnalle sekä Turun yliopiston kemian laitokselle valmistunut Aurum,[6] sekä Tuomiokirkonkadun kulmassa sijaitsevat 1860-luvulla rakennettu Reuterska huset eli Reuterin talo[7] ja Maaherran makasiini, jonka Henrikinkadun puoleinen siipi valmistui vuonna 1909.[8] Henrikinkatu 1:ssä toimi vuodesta 1909 vuoteen 1995 yksityinen sairaala, joka alkuvuosiensa jälkeen oli nimeltään Ab Åbo Sjukhem - Turun Sairaskoti Oy.[9][10] Kadun varrella on myös asuinpuutaloja mutta vuosien varrella monia niistä on purettu yliopistorakennusten tieltä.[11][12][13]

Vartiovuorella sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema tähtitorni näkyy suoraan edessä Henrikinkatua pitkin katsottaessa.[14]

Henrikinkadun tienoot ovat olleet rakennettuja vuosisatojen ajan. Itse katu tehtiin vasta vuonna 1827 riehuneen Turun palon jälkeen, ja se sai nimekseen Pyhän Henrikin katu. Sen varrelle rakennettiin yksikerroksisia puisia empiretaloja, jotka lähes kaikki olivat pelkästään asuinkäytössä.[3] Ensimmäinen kivirakennus oli Turun hovioikeuden presidentille Karl Robert Procopélle rakennettu Reuterin talo.[3][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Henrikinkatu Turun seudun opaskartta. Turun kaupunki. Viitattu 21.8.2021.
  2. ↑ Lipasti, Roope: Kuninkaat ja muut sankarit kaduilla Turun Sanomat. Arkistoitu 21.8.2021. Viitattu 21.8.2021.
  3. ↑ a b c d Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään II, s. 108–109. Oy Turun Sanomat, 1971.
  4. ↑ Fennicum Turun yliopisto. Viitattu 21.8.2021.
  5. ↑ a b Engström, Nora: Nu är det klart: Novia flyttar till Åbohanken 3.2.2017. Yle. Viitattu 21.8.2021. (ruotsiksi)
  6. ↑ Aurum on valmistunut 6.5.2021. Turun yliopisto. Viitattu 21.8.2021.
  7. ↑ a b Reuterin talo vihitään käyttöön torstaina Turussa Aamuset. 1.11.2017. Viitattu 21.8.2021.
  8. ↑ Hyytiäinen, Erja: Salaisuutena pysynyt Maaherran makasiini paljastaa tarinansa kirjassa 12.5.2017. Turun yliopisto. Viitattu 21.8.2021.
  9. ↑ Lapintie, Pyry: Kaupunginsihteeri hoitokodin suurin omistaja Helsingin Sanomat. 4.2.1996. Viitattu 21.8.2021.
  10. ↑ Täydentäviä yhtiötietoja: Ab Läkarenes Sjukhem Pörssitieto. Viitattu 21.8.2021.
  11. ↑ Laaksonen, Hannu: Yliopistorakennuksia vanhan Ryssänmäen rinteellä Piispankatu-Biskopsgatan ry. Viitattu 21.8.2021.
  12. ↑ Tukia, Anneli: Turku kaataa jättijalavan Asukasyhdistys ja kasvitieteilijät puolustavat puuta Helsingin Sanomat. 26.11.1990. Viitattu 21.8.2021.
  13. ↑ Junttila, Veli: Turun viimeinen vosikka Turun Sanomat. 12.3.2012. Viitattu 21.8.2021.
  14. ↑ Yleiskaava 2029: Turun keskustan kaupunkikuva (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 21.8.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henrikinkatu&oldid=22170422”