Helena Sinervo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helena Sinervo lokakuussa 2010.

Kirsti Helena Sinervo[1] (s. 17. helmikuuta 1961 Tampere)[2] on suomalainen runoilija, kirjailija ja suomentaja.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinervo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1980, pianonsoitonopettajaksi vuonna 1988 Tampereen konservatoriosta ja filosofian maisteriksi vuonna 1994 Helsingin yliopistosta.[1] Hän on julkaissut runokokoelmia ja kaksi romaania, joista Runoilijan talossa voitti vuoden 2004 Finlandia-palkinnon. Romaani kertoo runoilija Eeva-Liisa Mannerin elämästä. Sinervo on myös voittanut Yleisradion Tanssiva karhu-palkinnon vuosina 2001 ja 2011.

Helena Sinervon runoja on käännetty yli 15 kielelle. Valikoimista laajin on Gabriel Rebourcet’n ranskantama teos Les Chaises (Club ZERO Editions, Paris 2001). Käännöksiä Sinervon runoista on julkaistu myös muun muassa teoksissa New European Poets (toim. Wayne Miller and Kevin Prufer. Greywolf Press. Saint Paul, Minnesota, 2008). Sinervo on mukana runoilijana, esseistinä ja haastateltavana (dvd) myös ruotsalaisessa Swinging with Neighbours 2001–2006 -antologiassa (Red. Aase Berg & Carl Dieker. Regi/film Carl Dieker & Paula von Seth. Ersatz 2006).

Virve Ojanteen dramatisoima näytelmä Runoilijan talossa esitettiin Rauman kaupunginteatterissa (ensi-ilta 4. marraskuuta 2005). Romaani ilmestyi myös Tiia Lousteen lukemana äänikirjana 2006 (Tammi). Lisäksi YLE on ostanut filmatisointioikeudet Runoilijan talossa -romaaniin.

Sinervo on kirjoittanut useita kirjallisuuslehdissä ja antologioissa sekä teosten esipuheina julkaistuja esseitä, joista tärkeimmät on käännetty ja julkaistu ruotsiksi, englanniksi tai saksaksi. Hän on toiminut myös vuosina 1994–2003 kirjallisuuskriitikkona muun muassa Nuoressa voimassa, Aamulehdessä, Parnassossa sekä Helsingin Sanomissa sekä kirjoittanut eri yhteyksissä julkaistuja kolumneja. Lisäksi Sinervo on suomentanut useita kirjallisuuslehdissä ja antologioissa julkaistuja runoja mm. Hélène Dorionin, Ted Hughesin, Edmond Jabèsin ja Nimrodin teoksista.

Kirjalliset luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helena Sinervo on toiminut Nuoren Voiman Liiton sekä NVL:n Säätiön hallituksessa vuodesta 1992 alkaen 2000-luvun alkuun, Eino Leinon seuran johtokunnassa 1990-luvun puolivälissä, Helsingin Kirjailijat ry:n johtokunnassa vuosina 2001–2002, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 2006–2008,[1] Lukukeskuksen johtokunnassa 2006–2008, Baltic Writers' Councilin johtokunnassa 2007–2008 sekä Visbyn kääntäjä- ja kirjailijakeskuksen johtokunnassa 2007–2009.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinervon puoliso on tutkija Anita Seppä. Hänellä on kaksi lasta.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoina julkaistut suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja palkintoehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuka kukin on 2011, s. 937–938. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. Sinervo, Helena Kirjasampo.fi. Viitattu 16.12.2014.
  3. Minna Rinta-Tassi: Ehtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana Ylen uutiset. Viitattu 10.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]