Harjukarikelude

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjukarikelude
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Hävinnyt [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Luteet Heteroptera
Osalahko: Pentatomomorpha
Yläheimo: Lygaeoidea
Heimo: Varjoluteet Lygaeidae
Suku: Drymus
Laji: pilicornis
Kaksiosainen nimi

Drymus pilicornis
(Mulsant & Rey, 1852)

Harjukarikelude (Drymus pilicornis) on varjoluteiden heimoon kuuluva pienehkö ludelaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjukarikelude on 2,3–3,8 mm:n pituinen, jalkoja ja tuntosarvia myöten kauttaaltaan tummanruskea ludelaji. Pää ei ole kiiltävä. Etuselän poikki kulkee uurre, jonka etupuolelta selkä on täynnä pieniä pisteitä kun uurteen takapuolella pisteet ovat huomattavasti suurempia. Keskeisenä lajituntomerkkinä raajojen säärissä on pitkiä, pystyssä sojottavia karvoja.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Etelä- ja Keski-Euroopasta Pohjois-Kiinaan ja Venäjän kaukoitään. Suomessa harjukarikeluteella on ollut esiintymä Lohjalla, mutta luteita ei ole tavattu vuoden 1930 jälkeen.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjukarikelude on paahdeympäristöjen asukki. Ulkomailla se esiintyy pääasiassa alvareilla ja kuivilla, kallioisilla kedoilla, joiden maaperä on kalkkivaikutteista ja joilla kasvaa kangasajuruohoa (Thymus serpyllum).[3]

Vuoden 2000 uhanalaisluokituksessa laji katsottiin erittäin uhanalaiseksi, mutta vuoden 2010 luokituksessa luokitus on alueellisesti hävinnyt. Uhanalaisuuden perusteena lajille on avoimien alueiden umpeenkasvu sekä kuloalueiden väheneminen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anders Albrecht, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Harjukarikelude – Drymus pilicornis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b Anders Albrecht, Keijo Mattila, Veikko Rinne, Teemu Rintala & Guy Söderman 2010. Nivelkärsäiset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 404
  3. a b c Teemu Rintala & Veikko Rinne: Suomen luteet. Helsinki: Hyönteistarvike TIBIALE Oy, 2010. ISBN 978-952-92-7512-0. s. 207 ja 282–284

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]