HSUPA
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
HSUPA eli High-Speed Uplink Packet Access on tekniikka, jolla 3G puhelimen lähetysnopeus (uplink) nousee ja lähetyslatenssi laskee. Nopeutus on saatu samantyyppisillä ratkaisuilla kuin mitä HSDPA tekee vastaanottosuunnalle, eli parempi modulaatio ja nopeampi hukkuneen paketin uudelleenlähetys. HSUPA:n pienempi latenssi mahdollistaa interaktiivisten pelien sujuvan käytön. Jotta päätelaite voisi hyödyntää mainittuja ominaisuuksia, tulee myös käytettävällä tukiasemalla olla niille tuki. Pääasiassa HSUPA-tekniikkaa hyödynnetään langattomia modeemeja käyttäen. Seuraavassa kaaviossa on näistä esimerkkejä.
Sisällysluettelo |
Versiot [muokkaa]
HSUPA:lle on määritelty eri kategorioita.
| HSUPA Kategoria | Maks. uplink-nopeus | Esimerkki |
|---|---|---|
| Category 1 | 0,73 Mbit/s | |
| Category 2 | 1,46 Mbit/s | |
| Category 3 | 1,46 Mbit/s | |
| Category 4 | 2,93 Mbit/s | |
| Category 5 | 2,00 Mbit/s | Option Icon 315-431 |
| Category 6 | 5,76 Mbit/s | Nokia CS-15, Nokia CS-17, ZTE MF688, iPhone 4(S), Lumia 710 & 800 |
| Category 7 (3GPP Rel7) | 11,5 Mbit/s |
Verkkotilanne Suomessa [muokkaa]
Kaikki kolme operaattoria (TeliaSonera, DNA ja Elisa) tukevat 5,76 Mbit/s HSUPA:a. UMTS 900 MHz tekniikalla peittoa on viime vuosina saatu kattavaksi syrjäseutuja myöten, sillä matalamman taajuuden ansiosta tukiaseman kantama on pidempi.
Tarve [muokkaa]
Tarve nopeammalle lähetysnopeudelle on tullut laajentuneen käyttötarpeen vuoksi. Kotioloissa käytetään yhä enenevässä määrin langattomia yhteyksiä. Ennen HSUPA-tekniikkaa suurin lähetysnopeus oli 128 kbit/s ja myöhemmin 384 kbit/s. Vasteaika oli 80-130 ms mikä on nopeaa pelikäyttöä ajatellen liikaa. HSUPA:n ja myöhemminHSPA+:n yleistyttyä vasteaika on enää puolet alkuperäisestä.
Valokuvien ja videoiden välitön siirto yleistynee HSUPA:n ansiosta. Suuria flash-muistikortteja ei puhelimessa tarvita, jos kaikki menee suoraan nettipalvelimelle tai omaan kotikoneeseen.
900 MHz 3G-verkot ovat laajentuneet voimakkaasti 2010-luvulle tultaessa, ja niiden avulla hyvät HSUPA/HSDPA -nopeudet saadaan laajemmalla alueella. 900 MHz HSUPA:aa tukeva 3G-verkko antaa suurelle osalle suomalaisia mukavan nettilähetysnopeuden esim. kesämökiltä, maaseudulta tai junan kyydistä. 3G-sukupolvea edustavia HSUPA/HSDPA-tekniikoita seurasi entistä nopeammmat 4G-sukupolven tiedonsiirtotekniikat.
Kilpailevat tekniikat [muokkaa]
Suomessa haja-asutusalueiden internetyhteydeksi oli 3G-verkkojen lisäksi tarjolla Digitan Flash-OFDM -tekniikkaan perustuva 450 MHz verkko. Sen käyttäjämäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi ja tekniikan vanhentumisen sekä päätelaitteiden valmistuksen lopettamisen myötä Flash-OFDM-tekniikan käyttö verkossa lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2011 Digita luovutti verkon Datamen hallintaan joka suunnittelee taajuusalueen hyödyntämistä CDMA-tekniikalla.[1]
Haittapuolet [muokkaa]
Nopea langaton dataliikenne vaatii puhelimelta prosessointitehoa ja lineaariset (=huonon hyötysuhteen) vahvistimet, joten akku saattaa tyhjentyä hyvinkin nopeasti ja puhelin lämmetä voimakkaasti. Tosin modeemikäytössä sähkön riittävyys ei ole ongelma. Ulkoisen lisä-antennin käytöllä voidaan lisätä akkukestoa, nopeutta ja kuuluvuusaluetta mutta ne maksavat erikseen.
Sivulta puuttuu