HSUPA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

HSUPA eli High-Speed Uplink Packet Access on tekniikka, jolla 3G-puhelimen lähetysnopeus (uplink) nousee ja lähetyslatenssi laskee. Nopeutus on saatu samantyyppisillä ratkaisuilla kuin mitä HSDPA tekee vastaanottosuunnalle, eli paremmalla modulaatiolla ja nopeammalla hukkuneen paketin uudelleenlähetyksellä. HSUPA:n pienempi latenssi mahdollistaa interaktiivisten pelien sujuvan käytön. Jotta päätelaite voisi hyödyntää ominaisuuksia, myös käytettävän tukiaseman täytyy tukea niitä. Pääasiassa HSUPA-tekniikkaa hyödynnetään langattomissa modeemeissa. Seuraavassa kaaviossa on näistä esimerkkejä.

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSUPA:lle on määritelty eri kategorioita.

HSUPA Kategoria Maks. uplink-nopeus Esimerkki
Category 1 0,73 Mbit/s
Category 2 1,46 Mbit/s
Category 3 1,46 Mbit/s
Category 4 2,93 Mbit/s
Category 5 2,00 Mbit/s Option Icon 315-431
Category 6 5,76 Mbit/s Nokia CS-15, Nokia CS-17, ZTE MF688, iPhone 4(S), Lumia 710 & 800
Category 7 (3GPP Rel7) 11,5 Mbit/s

Verkkotilanne Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kolme operaattoria (TeliaSonera, DNA ja Elisa) tukevat 5,76 Mbit/s HSUPA:a. UMTS 900 MHz tekniikalla peittoa on viime vuosina saatu kattavaksi syrjäseutuja myöten, sillä matalamman taajuuden ansiosta tukiaseman kantama on pidempi.

Tarve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarve nopeammalle lähetysnopeudelle on tullut laajentuneen käyttötarpeen vuoksi. Kotioloissa käytetään yhä enenevässä määrin langattomia yhteyksiä. Ennen HSUPA-tekniikkaa suurin lähetysnopeus oli 128 kbit/s ja myöhemmin 384 kbit/s. Vasteaika oli 80-130 ms mikä on nopeaa pelikäyttöä ajatellen liikaa. HSUPA:n ja myöhemminHSPA+:n yleistyttyä vasteaika on enää puolet alkuperäisestä.

Valokuvien ja videoiden välitön siirto yleistynee HSUPA:n ansiosta. Suuria flash-muistikortteja ei puhelimessa tarvita, jos kaikki menee suoraan nettipalvelimelle tai omaan kotikoneeseen.

900 MHz 3G-verkot ovat laajentuneet voimakkaasti 2010-luvulle tultaessa, ja niiden avulla hyvät HSUPA/HSDPA -nopeudet saadaan laajemmalla alueella. 900 MHz HSUPA:aa tukeva 3G-verkko antaa suurelle osalle suomalaisia mukavan nettilähetysnopeuden esim. kesämökiltä, maaseudulta tai junan kyydistä. 3G-sukupolvea edustavia HSUPA/HSDPA-tekniikoita seurasi entistä nopeammmat 4G-sukupolven tiedonsiirtotekniikat.

Kilpailevat tekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa haja-asutusalueiden internetyhteydeksi oli 3G-verkkojen lisäksi tarjolla Digitan Flash-OFDM -tekniikkaan perustuva 450 MHz verkko. Sen käyttäjämäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi ja tekniikan vanhentumisen sekä päätelaitteiden valmistuksen lopettamisen myötä Flash-OFDM-tekniikan käyttö verkossa lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2011 Digita luovutti verkon Datamen hallintaan joka suunnittelee taajuusalueen hyödyntämistä CDMA-tekniikalla.[1]

Haittapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopea langaton dataliikenne vaatii puhelimelta prosessointitehoa ja lineaariset (=huonon hyötysuhteen) vahvistimet, joten akku saattaa tyhjentyä hyvinkin nopeasti ja puhelin lämmetä voimakkaasti. Tosin modeemikäytössä sähkön riittävyys ei ole ongelma. Ulkoisen lisä-antennin käytöllä voidaan lisätä akkukestoa, nopeutta ja kuuluvuusaluetta mutta ne maksavat erikseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]