HDA
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
HDA (engl. helicase-dependent amplification) on molekyylibiologinen menetelmä, jolla monistetaan DNA:ta ilman lämpötilan vaihtelua käyttämällä helikaasientsyymiä sen kaksoiskierteen avaamiseen. Menetelmän kehitti Myriam Vincent tutkimusryhmineen vuonna 2004 ja se patentoitiin vuonna 2007. Menetelmää hyödynnetään kliinisissä tutkimuksissa etenkin tartuntatautien nopeaan ja kustannustehokkaaseen diagnosointiin. Se sopii käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla sähköä ei ole välttämättä aina saatavilla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Barreda-García, Susana; Miranda-Castro, Rebeca; de-los-Santos-Álvarez, Noemí; Miranda-Ordieres, Arturo J; Lobo-Castañón, María Jesús: Helicase-dependent isothermal amplification: a novel tool in the development of molecular-based analytical systems for rapid pathogen detection. Analytical and Bioanalytical Chemistry, 2018, 410. vsk, nro 3, s. 679–693. Springer Nature. PubMed:28932883. doi:10.1007/s00216-017-0620-3. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vincent, Myriam; Xu, Yan; Kong, Huimin: Helicase-dependent isothermal DNA amplification. EMBO Reports, 2004, 5. vsk, nro 8, s. 795–800. EMBO Press. PubMed:15247927. doi:10.1038/sj.embor.7400200. (englanniksi)