Hätäkaste
Hätäkaste on kristillisen kirkon toimitus, jossa mahdollisesti hengenvaarassa oleva kastetaan. Hätäkasteen saaja on usein vastasyntynyt, mutta hän voi olla myös kuolemanvaarassa oleva aikuinen, joka pyytää kastetta. Hätäkaste suoritetaan, mikäli pelätään, ettei pappia saada ajoissa paikalle. Hätäkasteen suorittaa yleensä lapsen vanhempien kirkkokuntaan kuuluva henkilö. Luterilaisen, ortodoksisen sekä katolisen kirkon oppien mukaan hätäkasteen voi tarvittaessa suorittaa myös muu kristitty, riippumatta siitä mitä kristinuskon suuntausta hän edustaa.[1][2][3] Hätäkasteesta on aina ilmoitettava kastetun omaan seurakuntaan. Hätäkasteen jälkeen Suomen evankelis-luterilainen kirkon Kirkkokäsikirjan mukaan toimitetaan hätäkasteen vahvistamisen.[1] Ortodoksisessa kirkossa puolestaan toimitetaan mirhavoitelun sakramentti heti kun lapsi on voimistunut riittävästi. Hätäkaste tarvitaan, koska kasteella uskotaan olevan merkittävä rooli ihmisen pelastumisessa.[4]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ohje[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hätäkasteen voi suorittaa kuka tahansa kirkon jäsen tai myös muu kristitty. Mikäli mahdollista läsnä tulee olla myös todistaja. Hätäkasteessa kastaja valaa vettä kastettavan päähän kolme kertaa ja sanoo:[1]
»[Henkilön etunimet,] minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.»
Tämän jälkeen luetaan Isä meidän -rukous yhteen ääneen ja kastaja lausuu vielä Herran siunauksen.[1]
Pappi vahvistaa hätäkasteen, kun kastettu on vahvistunut tai tervehtynyt. Hätäkasteen vahvistaminen on kiitosjuhla, ja se voi tapahtua kotona. Jos lapselle ei annettu nimeä hätäkasteen yhteydessä, se annetaan vahvistamisen yhteydessä, ja jo annettu nimi voidaan muuttaa.[5]
Suomen ortodoksisen kirkon ohje[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hätätilassa voi ortodoksinen maallikko tai, ellei sellaista ole paikalla, joku muu kristitty suorittaa lapsen kastamisen. Tilanteen salliessa luetaan ensin rukouksia, mm. Isä meidän, jonka jälkeen kastaja valelee vettä kastettavan päälle kolmeen kertaan ja lausuu:[6]
»Kastetaan Jumalan palvelija, (nimi) Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.»
Suomen katolisen kirkon ohje[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuka tahansa ei-katolilainenkin voi suorittaa hätäkasteen, kunhan kaste toimitetaan puhtaalla vedellä noudattaen kirkon aikomusta. Kastaja kaataa lapsen päälle hieman vettä ja sanoo:[3]
»Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.»
Ruotsin kirkko, kaste kriisitilanteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin kirkon kirkkokäsikirja ei käytä nimitystä "Hätäkaste", vaan sen korvaa "Kaste kriisitilanteessa". Kaste kriisitilanteessa voidaan toimittaa käsikirjassa olevaa erityistä järjestystä noudattaen. Jos kastettava on menehtymäisillään, riittää, että hänet valellaan kolme kertaa vedellä ja kasteen toimittaja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Kasteen kriisitilanteessa voi toimittaa pappi tai kastettu maallikko. Jos mahdollista, paikalla tulee olla kasteen todistajia. Kasteen toimittajan tulee ilmoittaa kaste mahdollisimman pian sen seurakunnan kirkkoherralle, jossa kastettu on kirjoilla.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Suomen ev.lut. kirkko: Kirkkokäsikirja - Kirkollisten toimitusten kirja 2003 (Luku: Hätäkaste) evl.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ Suomen ortodoksinen kirkko: Kirkkojärjestys (6§ Kaste) ort.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ a b Katolinen tiedotuskeskus KATT: Kasteen sakramentti katolinen.fi. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ Suomen ev.lut. kirkko: Aamenesta öylättiin, Suomen ev.lut. kirkon sanasto - hätäkaste evl2.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Hätäkaste Suomen ev. lut. kirkko. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
- ↑ Euhologion, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1974, ISBN 951-9071-00-8, luku: Pyhän Kasteen toimitus kuolemanvaarassa olevalle lapselle, verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ RUOTSIN KIRKON KÄSIKIRJA OSA I Käännetty Ruotsin kirkon kirkolliskokouksen vuonna 2017 hyväksymästä kirkkokäsikirjasta, s. 181. Verbum förlag AB, 2019. ISBN ISBN 978-91-525-3777-7.
- ↑ Ruotsin kirkon käsikirja Ruotsin kirkko. Viitattu 2.3.2021.