Härkäsammakko
| Härkäsammakko | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Rana catesbeiana Shaw, 1802 |
||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Härkäsammakko (Rana catesbeiana) on pitkä ja iso pohjoisamerikkalainen, ravinnoksi kelpaava sammakkolaji. Härkäsammakko voi kasvaa jopa 15–20 cm pitkäksi ja 750 gramman painoiseksi. Naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia. Härkäsammakko on saanut nimensä äänekkäästä kurnutuksesta joka muistuttaa härän mylvintää. Se on yläpuolelta vihreä tai ruskea mustin kuvioin. Vaaleanvihreässä päässä on näkyvät tärykalvot, jotka ovat koiraalla suuremmat kuin naaraalla. Härkäsammakko käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä, matelijoita ja toisia sammakoita. Keväällä paritteluajan koittaessa koiras alkaa puolustaa kutupaikkaa, jonne naaras laskee veteen tuhansia munia. Nuijapäiden kehittyminen aikuisiksi voi kestää useita vuosia. Härkäsammakkoa on istutettu useisiin paikkoihin Yhdysvalloissa ja muuallekin maailmaa, jossa se on vieraslajina usein laskenut alkuperäisten lajien yksilömääriä. Sitä pidetään nykyisin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista[2].
Lähteet [muokkaa]
- O'Shea M. & Halliday T., 2009, MAtelijat ja sammakkoeläimet, Dorling Kindersley & readme.fi, 256 s.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Rana catesbeiana IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
Sivulta puuttuu