Gustav Badin
Adolf Ludvig Gustaf Fredrik Albert Badin (Couschi) (n. 1747 Tanskan Länsi-Intia – 1822 Tukholma) oli tummaihoinen lakeija, joka vuodesta 1761 lähtien oli Ruotsin kuningattaren Loviisa Ulriikan palveluksessa. Loviisa Ulriika sai Tanskan Länsi-Intiasta kotoisin olleen Badinin lahjana skånelaiselta kartanonomistajalta vuonna 1757 ja testasi tämän "jalon villin" kasvattamisessa Rousseaun ja Linnén teorioita.[1] Badin on tullut kuuluisaksi Magnus Crusenstolpen romaanista Morianen, jossa hänestä kuitenkin kerrotaan paljon perätöntä.lähde?
Badin palveli aluksi lakeijana saaden sittemmin muun muassa hovisihteerin ja asessorin arvonimet, sekä omistukseensa kaksi maatilaa.[2] Nimensä (ransk. veitikka, leikinlaskija) hän sai hupaisien, joskin usein melko häpeämättömien temppujensa tähden. Hän oli uskollisesti kiintynyt kuningattareen ja hyvin perillä kuninkaallisen perheen salaisuuksista.lähde? Hän myös kirjoitti runoja, esiintyi teatterissa tanssijana ja näyttelijänä sekä keräsi itselleen laajan, pääasiassa ranskankielisen, kirjaston.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aaltonen, Jouko & Sivonen, Seppo: Orjia ja isäntiä, s. 51. Into, 2019. ISBN 978-952-351-151-4.
- ↑ Aaltonen & Sivonen 2019, 51
- ↑ Aaltonen & Sivonen 2019, 51-52