Gunilla Süssmann
Gunilla Süssmann (s. 22. kesäkuuta 1977 Bergen) on norjalainen pianisti.[1]
Süssmann aloitti pianonsoiton 6-vuotiaana.[1] Hän valmistui kesäkuussa 2000 Norjan valtiollisesta musiikkikorkeakoulusta opiskeltuaan siellä neljän vuoden ajan Einar Steen-Nøklebergin johdolla.[2] Süssmann jatkoi tämän jälkeenkin opiskelua hänen johdollaan, mutta osallistui myös Münchenissä ja Darmstadtissa järjestetyille mestarikursseille[1], joilla häntä opetti Hans Leygraf.[2] Vuonna 2003 Süssmann sai diplomin Hannoverin musiikki-, teatteri- ja mediayliopistosta. Kaksi vuotta myöhemmin hän käynnisti kansainvälisen uransa pitämällä sooloresitaalin Amsterdamin Concertgebouwissa.[1]
Süssmann voitti kahdesti ensipalkinnon Norjan Nuorten kansallisessa pianokilpailussa[2] (1987, 1995). Hän sai myös erikoispalkinnon Kansainvälisessä Edvard Grieg -pianokilpailussa vuonna 2000 ja Robert Levins festspillprisin vuonna 2002.[1]
Süssmann on esiintynyt eri maissa sekä sooloresitalistina että konserttosolistina.[1] Hän on esiintynyt lisäksi merkittävissä kamarimusiikkitapahtumissa Norjassa ja muualla.[3]
Süssmann teki levytysdebyyttinsä Naxos-levy-yhtiölle vuonna 2002 norjalaisen säveltäjä Geirr Tveittin musiikista koostuneella ohjelmistolla. Levy toi palkintoehdokkuuden Cannes Classical Awards -tapahtumassa Ranskassa. Naxoksen lisäksi Süssmann on levyttänyt muun muassa AVI Recordsille.[1] Hänen yhteistyökumppaneidensa joukossa ovat olleet Tine Thing Helseth, Alexander Sitkovetsky, Isa Gericke, Thorsten Johanns, Tora Augestad, Lise Davidsen,[3] Håvard Gimse[2], Catherine Manoukian, Solveig Kringlebotn, Martin Fröst, Lars Anders Tomter ja Vertavo-jousikvartetti.[1] Süssmann on esiintynyt myös oman pianotrionsa kanssa.[3] Orkestereita, joiden kanssa hän on esiintynyt, ovat olleet muiden muassa Trondheimin sinfoniaorkesteri, Bergenin filharmoninen orkesteri, SAMI Sinfonietta, Royal Scottish National Orchestra[2], English Chamber Orchestra, Bournemouthin sinfoniaorkesteri, Oslon filharmoninen orkesteri, Stavangerin sinfoniaorkesteri, Kölnin WDR-sinfoniaorkesteri ja Staatskapelle Weimar.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
