Galaktinoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Galaktinoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi (1S,2R,4S,5S)-6-[(2R,3R,4S,5R,6R)-3,4,5-trihydroksi-6-(hydroksimetyyli)oksan-2-yyli]oksisykloheksaani-1,2,3,4,5-pentoli
CAS-numero 3687-64-7
PubChem CID [1]
SMILES C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(C(C(C(C2O)O)O)O)O)O)O)O)O[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H22O11
Moolimassa 342,296 g/mol

Galaktinoli (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Galaktinolin rakenteessa on glykosidinen sidos inositolin ja galaktoosin välillä. Galaktinolia esiintyy useissa kasveissa.

Biosynteesi ja biologinen rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galaktinolia esiintyy useissa kasveissa, runsaasti muun muassa hernekasvien siemenissä. Ensimmäisen kerran tämä disakkaridi eristettiin sokerijuurikkaasta. Galaktinolia kasvit muodostavat galaktinolisyntaasientsyymin katalysoimana. Galaktinolisyntaasi on glykosyylitransferaaseihin kuuluva entsyymi ja muodostaa galaktinolia inositolista ja UDP-galaktoosista. Entsyymi vaatii toimiakseen mangaani-ioneja.[2][3][4]

Galaktinoli toimii kasveissa muiden oligosakkaridien esiasteena, ja kasvit hyödyntävät sitä galaktoosiyksiköiden liittämiseen muihin sokereihin. Näitä reaktioita katalysoivat eräät glykosyylitransferaasit. Esimerkiksi galaktinolin ja sakkaroosin välisessä reaktiossa muodostuu raffinoosia, ja raffinoosin ja galaktinolin välisessä reaktiossa muodostuu stakyoosia.[2][3][5] Galaktinoli voi myös toimia kasveissa hapettumisesta aiheutuvilta soluvaurioilta suojaavana yhdisteenä, koska se reagoi happiradikaalien kanssa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Galactinol – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 17.4.2018. (englanniksi)
  2. a b Bertram O. Fraser-Reid, Kuniaki Tatsuta, Joachim Thiem: Glycoscience, s. 1673–1675. Springer, 2001. ISBN 9783540677642. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2018). (englanniksi)
  3. a b P. M. Dey, J. B. Harborne: Plant Biochemistry, s. 161–163. Academic Press, 1997. ISBN 978-0-12-214674-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2018). (englanniksi)
  4. J. Derek Bewley, Michael Black, Peter Halmer: The encyclopedia of seeds: science, technology and uses, s. 253. CABI, 2006. ISBN 9780851997230. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2018). (englanniksi)
  5. a b Ayako Nishizawa, Yukinori Yabuta & Shigeru Shigeoka: Galactinol and Raffinose Constitute a Novel Function to Protect Plants from Oxidative Damage. Plant Physiology, 2008, 147. vsk, s. 1251–1263. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]