Gösta Palkama
Karl Gösta Ivar Palkama (ent. Paqvalén) (13. kesäkuuta 1902 Viipuri – 5. elokuuta 1944) oli Suomen Puolustusvoimien everstiluutnantti, joka toimi 6. divisioonan esikuntapäällikkönä kesällä 1944 ja kaatui yhdessä kenraalimajuri Einar Vihman kanssa kranaatinheitinkeskityksessä Talin–Ihantalan taistelussa.
Palkama suoritti reserviupseerikoulun 1925, Kadettikoulun 8. kurssin 1926-1927 sekä Sotakorkeakoulun yleisen osaston 1936-1938. Vuodesta 1938 hän toimi toimistopäällikkönä 1. divisioonan esikunnassa talvisodan ajan aina jatkosodan alkuun asti. Myöhemmin jatkosodassa hän toimi 6. divisioonan esikuntapäällikkönä kaatumiseensa asti elokuuhun 1944. Ylennykset: reservivänrikki 1925, vänrikki 1927, luutnantti 1930, kapteeni 1935, majuri 1941, everstiluutnantti 1944.
Palkaman puoliso oli May-Alice Renfors, heidän pojastaan Kaarle Arto Palkamasta (s. 1934) tuli lääkäri ja professori.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 1.11.2017)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 456-457. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.