Formula 2 -kausi 2009

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Formula 2 -kausi 2009
Sarja FIA Formula Two Championship
Järjestyksessä oleva kausi 1.
Kilpailuja 16
Valmistajia Williams JPH1 (1)
Moottoreiden valmistajat Audi
Rengasvalmistaja(t) A Avon
Kuljettajien mestari Espanja Andy Soucek
Eniten voittoja Espanja Andy Soucek (7)
Eniten nopeimpia kierroksia Kanada Robert Wickens
Espanja Andy Soucek (2)
Eniten paalupaikkoja Kanada Robert Wickens (5)
←  2010 →

Formula 2 -kausi 2009 oli FIA Formula Two Championship -sarjan ensimmäinen kausi FIA:n käynnistettyä Formula 2 -luokan kilpailut uudelleen. Sarjassa kilpaili 25 kuljettajaa. Eurosport 2 näytti kaikki osakilpailut suorana.

Kautta varjosti Brands Hatchissä 19.7. sattunut Henry Surteesin kohtalokas onnettomuus. Jack Clarken ulosajon seurauksena tämän autosta irtosi takapyörä, joka lähti pomppimaan radalle ja osui suoraan Surteesin päähän. Surtees menetti tajuntansa ja ajoi seuraavassa mutkassa päin reunakaidetta. Hän kuoli myöhemmin samana päivänä sairaalassa päähänsä saamiinsa vammoihin.[1]

Sarjan mestaruuden voitti espanjalainen Andy Soucek, toiseksi sijoittui kanadalainen Robert Wickens ja kolmanneksi venäläinen Mihail Aljošin.

Kilpailuviikonloppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuviikonloppuun kuuluu kuusi eri ajotapahtumaa:

  • Harjoitus 1, 30 minuuttia
  • Harjoitus 2, 30 minuuttia
  • Aika-ajo 1, 30 minuuttia
  • Aika-ajo 2, 30 minuuttia
  • Kilpailu 1, 30–40 minuuttia (110 km)
  • Kilpailu 2, 30–40 minuuttia (110 km + varikkopysähdys)

Toisen kilpailun pakollista varikkokäyntiä on perusteltu sillä, että Formula 1 -luokassa varikkokäynnit ovat suuressa roolissa, ja näin kuljettajien on hyvä saada kokemusta mm. varikon sisääntulo- ja ulosmenokierroksista. Varikolla auton oltava pysähdyksissä vähintään 10 sekuntia. Tänä aikana autoon voidaan tehdä kuljettajan haluamia muutoksia, esimerkiksi vaihtaa renkaat. Auton tankkaaminen on kuitenkin kiellettyä. Kuljettaja saa itse valita, milloin tulee pysähdyksensä tekemään. Varikolle ei saa kuitenkaan tulla ennen kuin vähintään kaksi kierrosta kilpailusta on ajettu, eikä turva-auton ollessa radalla.

Kuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kuljettaja Kilpailut
2 Ruotsi Sebastian Hohenthal Kaikki
3 Yhdistynyt kuningaskunta Jolyon Palmer Kaikki
4 Ranska Julien Jousse Kaikki
5 Yhdistynyt kuningaskunta Alex Brundle Kaikki
6 Intia Armaan Ebrahim Kaikki
7 Yhdistynyt kuningaskunta Henry Surtees 1–4
8 Saksa Tobias Hegewald Kaikki
9 Italia Pietro Gandolfi Kaikki
10 Italia Nicola de Marco Kaikki
11 Yhdistynyt kuningaskunta Jack Clarke Kaikki
12 Kanada Robert Wickens Kaikki
14 Italia Mirko Bortolotti Kaikki
15 Venäjä Mihail Aljošin Kaikki
16 Italia Edoardo Piscopo 1–7
17 Brasilia Carlos Iaconelli 1–7
18 Sveitsi Natacha Gachnang Kaikki
20 Saksa Jens Höing Kaikki
21 Liettua Kazim Vasiliauskas Kaikki
22 Espanja Andy Soucek Kaikki
23 Suomi Henri Karjalainen Kaikki
24 Yhdistynyt kuningaskunta Tom Gladdis Kaikki
25 Serbia Miloš Pavlović Kaikki
27 Espanja Germán Sánchez Kaikki
31 Yhdistynyt kuningaskunta Jason Moore Kaikki
33 Itävalta Philipp Eng Kaikki
38 Ranska Tristan Vautier 8
44 Yhdistynyt kuningaskunta Ollie Hancock 6–8

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisa Rata Päivämäärä Paalupaikka Nopein kierros Voittanut kuljettaja Raportti
1 1 Espanja Valencia 30. toukokuuta Kanada Robert Wickens Kanada Robert Wickens Kanada Robert Wickens Raportti
2 31. toukokuuta Kanada Robert Wickens Liettua Kazim Vasiliauskas Kanada Robert Wickens
2 1 Tšekki Brno 20. kesäkuuta Italia Nicola de Marco Kanada Robert Wickens Italia Mirko Bortolotti Raportti
2 21. kesäkuuta Yhdistynyt kuningaskunta Henry Surtees Italia Nicola de Marco Espanja Andy Soucek
3 1 Belgia Spa-Francorchamps 27. kesäkuuta Saksa Tobias Hegewald Saksa Tobias Hegewald Saksa Tobias Hegewald Raportti
2 28. kesäkuuta Saksa Tobias Hegewald Saksa Tobias Hegewald Saksa Tobias Hegewald
4 1 Yhdistynyt kuningaskunta Brands Hatch 18. heinäkuuta Itävalta Philipp Eng Italia Mirko Bortolotti Itävalta Philipp Eng Raportti
2 19. heinäkuuta Espanja Andy Soucek Espanja Andy Soucek Espanja Andy Soucek
5 1 Yhdistynyt kuningaskunta Donington Park 16. elokuuta Saksa Tobias Hegewald Ranska Julien Jousse Espanja Andy Soucek Raportti
2 Ranska Julien Jousse Ranska Julien Jousse Ranska Julien Jousse
6 1 Saksa Oschersleben 5. syyskuuta Espanja Andy Soucek Espanja Andy Soucek Espanja Andy Soucek Raportti
2 6. syyskuuta Venäjä Mihail Aljošin Serbia Miloš Pavlović Venäjä Mihail Aljošin
7 1 Italia Imola 19. syyskuuta Liettua Kazim Vasiliauskas Liettua Kazim Vasiliauskas Liettua Kazim Vasiliauskas Raportti
2 20. syyskuuta Kanada Robert Wickens Kanada Robert Wickens Espanja Andy Soucek
8 1 Espanja Catalunya 31. lokakuuta Kanada Robert Wickens Yhdistynyt kuningaskunta Jason Moore Espanja Andy Soucek Raportti
2 1. marraskuuta Kanada Robert Wickens Espanja Andy Soucek Espanja Andy Soucek

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]