Fincos
Fincos Oy oli suomalainen Turussa toiminut kosmetiikka- ja kasvinsuojelualan yritys, joka toimi Huhtamäki-yhtymän osana 1956–1976 ja myytiin sitten ruotsalaiselle KemaNordille ja 1992 edelleen saksalaiselle Henkelille.[1]
Fincos perustettiin vuonna 1956 Huhtamäki-yhtymään kuuluneen Lääketukku Oy:n osastoksi, valmistamaan ulkomaisia kosmetiikkatuotteita Suomessa lisenssillä ja pian myös kehittämään omia suomalaisia kosmetiikkatuotteita. Lääketukku oli tuonut kosmetiikkaa maahan jo vuosia, mutta yhtymässä katsottiin kosmetiikkaliiketoiminnan sujuvan paremmin oman erikoistuneen yhtiön puitteissa.[2]
Fincoksen ensimmäisiä omia tuotesarjoja oli Délice, jolle löydettiin myös vientimarkkinoita 1961 Tanskasta ja Norjasta. Lisenssivalmistustuotteita olivat alkuvuosina muun muassa italialainen Victor-miestenkosmetiikka ja englantilaisen Gala of Londonin Gala- ja Girl-meikkisarjat. Vuonna 1959 Huhtamäki osti Fincoksen laajennukseksi helsinkiläisen Oy Idman & Arvela Ab:n. Sen vanhahtavasta valikoimasta ei kuitenkaan säilytetty montakaan tuotetta.[2]
Suihkepulloihin pakatut tuotteet tulivat suosioon 1950-luvun lopulla. Fincos panosti aerosolituotteisiin, ja Délice-hiuslakan ohella sen tuotantolinjoilla alettiin pakata suihkepulloihin myös hyönteismyrkkyjä. Tämä merkitsi alkua Fincoksen laajentumiselle kosmetiikasta kasvinsuojeluun.[2]
Vuonna 1962 alkoi Fincoksen nousu, kun yhtiö solmi lisenssisopimuksen Substral-kasviravinteen valmistamisesta. Kosmetiikassa nousun aloitti sopimus Yhdysvaltain suosituimman merkin Avonin lisenssivalmistuksesta. Avonin kauppatapaa, ovelta ovelle tapahtuvaa kotimyyntiä ei Suomessa otettu käyttöön, vaan Avonia myytiin muun kosmetiikan tavoin tuolloin yleisten, ympäri maata sijaitsevien pienten kemikalioliikkeiden kautta.[2]
Kasvaneen tuotannon myötä Fincokselle valmistui 1970 Turun Artukaisiin uusi toimitalo, jonka suunnittelivat omassa toimistossaan diplomi-insinööri Esko Toiviainen ja arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen.[3] Suosikkituotteiksi 1970-luvulla muodostuivat saksalaisen Scheringin kehittämä Betanal-kasvinsuojeluaine ja Fincoksen oma ihon- ja hiustenhoitosarja Peach, jota vietiin myös Tanskaan.[2][4]
1970-luvun puolivälissä Huhtamäki ja ruotsalainen KemaNord sopivat keskinäisen kilpailun rajoittamisesta ja päällekkäisyyksien karsimisesta, ja Fincos siirtyi KemaNordin tytäryhtiölle Barnängen Ab:lle. Vuonna 1992 Barnängenin omistajaksi tuli saksalainen Henkel, ja suomalaisen tytäryhtiön nimeksi tuli Henkel Fincos Oy. Vuodesta 1998 Henkel Fincos on ollut Henkel Norden Oy:n aputoiminimi.[5]
Suurimmillaan Fincos työllisti 1970-luvun alkupuolella 75 henkilöä.[2] Fincoksen toimitusjohtana toimi vuodesta 1963 Ossi Kuusniemi (1933–2014), joka jatkoi tehtävässä vielä Barnängenin aikanakin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ossi Kuusniemi, HS Muistot, helmikuu 2014. Viitattu 11.8.2014.
- ↑ a b c d e f Vesa Saarto, Huhtamäki-yhtymän historia, Helsinki 1980, sivut 430–441.
- ↑ Tarja Salmio-Toiviainen (Arkistoitu – Internet Archive), Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 11.8.2014.
- ↑ Fincos Oy 1957-1992 (Arkistoitu – Internet Archive), Elinkeinoelämän keskusarkisto, Anneli Kortekallio 10.2.2012. Viitattu 11.8.2014.
- ↑ Henkel Norden Oy, Kauppalehti. Viitattu 11.8.2014.