Tarja Salmio-Toiviainen
Tarja Inkeri Salmio-Toiviainen (7. heinäkuuta 1917 Helsinki – 15. tammikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti (1983). Hän erikoistui myöhemmin restaurointiin ja rakennussuojeluun.[1]
Salmio-Toiviainen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yhteislyseosta vuonna 1935 ja alkoi opiskella arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui arkkitehdiksi 1941. Hänen diplomitöitään olivat museon ja kirjastotalon suunnitelmat Kotkaan. Hän perusti 1947 oman arkkitehtitoimiston puolisonsa Esko Toiviaisen kanssa. He sunnittelivat muun muassa Nuijamaan kirkon, Nummelan, Järvenpään, Puotilan ja Vihtijärven kappelit sekä Luhta Oy:n toimitalon, tehtaat ja asuinalueen Lahteen sekä myös sankarihauta-alueita. Useat yritykset käyttivät heitä suunnittelutöissä. Heidän tunnetuin työnsä on ollut yhdessä arkkitehti Einari Teräsvirran kanssa Helsingin Munkkiniemeen suunnittelema perheiden yhteinen Rantapolun paritalo (1953), joka on suojeltu asemakaavassa.[1][2]
Salmio-Toiviainen avioitui vuonna 1940 diplomi-insinööri Esko Toiviaisen kanssa.[1] Hänen isänsä oli OTK:n johtaja Toivo Salmio.[3]
Salmio-Toiviaisen piirustuskokoelma on Arkkitehtuurimuseossa.[1]
Kuvia tuotannosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Sammaljoen sankarihautausmaan muistomerkki (1947). -
Nuijamaan kirkko (1948). -
Orimattilan Kuivannon sankarimuistomerkki (1948).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Arkkitehtiesittely. Arkkitehtuurimuseo. viitattu 22.1.2017
- ↑ Helsingin kirkot (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 22.1.2017
- ↑ Arjenhistoria. viitattu 22.1.2017
| ||||||||||
