Ferenc Molnár
| Ferenc Molnár | |
|---|---|
 Ferenc Molnár vuonna 1941. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1878 Budapest, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1952 (74 vuotta) New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | prosaisti, draamakirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ferenc Molnár (vuoteen 1896 Neumann; 12. tammikuutalähde? 1878 Budapest, Unkari[1] – 1. huhtikuutalähde? 1952 New York, Yhdysvallat[1]) oli unkarilainen kirjailija ja toimittaja.
Molnár opiskeli oikeustiedettä Budapestissä ja Genevessä.lähde? Hän muutti Yhdysvaltoihin 1940[1].
Molnár ryhtyi kirjailijaksi 19-vuotiaana.lähde? Hän tuli jo varhain tunnetuksi näytelmäkirjailijana. Hänen suomeksi esitettyjä näytelmiään ovat Paholainen (Az ördög, 1907), Liliom, Näytelmä linnassa ja Yks' kaks', joita on esitetty ympäri maailman[1]. Suomessa Molnár tunnetaan ensisijaisesti nuorisoromaanistaan Koulupoikia (A Pál utcai fiúk, 1907).
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useista Molnárin näytelmistä on tehty elokuvasovituksia ja musikaaleja, kuten näytelmästä Liliom (1909), jonka on sanottu merkitsevän unkarilaisille suunnilleen samaa kuin Nummisuutarit suomalaisille. Näytelmän nimihenkilö Liliom on hurmuri, joka työskentelee tivolissa karusellinhoitajana. Väliajan jälkeen siirrytään tuonpuoleiseen. Liliomille suodaan mahdollisuus parantaa tapansa. Hän pääsee pois helvetistä ja palaa maan päälle sovittamaan kolttosiaan. Hän kuitenkin jatkaa holtitonta elämää eikä ota opikseen. Muun muassa Fritz Lang (1933) ja Henry King (1956) ovat tehneet näytelmästä elokuvasovituksen, ja sen pohjalta on muokattu myös musikaali Karuselli. Billy Wilderin Yks’, kaks’, kolme puolestaan perustuu Molnárin farssiin Egy, kettő, három (1929, Yks’ kaks’).lähde?
Nuortenromaanin Koulupoikia kertoja muistelee vuotta 1889 Budapestissä, jossa Paavalinkadun pojat leikkivät grundiksi kutsutulla tyhjällä tontilla.[2] Yleisradio on vuonna 1997 tuottanut romaaniin pohjautuvan 12-osaisen kuunnelmasarjan Koulupoikia.[3]
Molnár ihaili ranskalaista näytelmätaidetta, mikä kuvastuu näytelmässä Täydellinen persikka (Játék a kastélyban, 1926), joka on metafiktio. Päähenkilö Sándor Turai suunnittelee näytelmän kirjoittamista. Näytelmän alussa hän osoittaa sanansa suoraan yleisölle ja rikkoo näin todellisuuden ja illuusion rajan.lähde?
Ensimmäisen maailmansodan aikana Molnár toimi sotakirjeenvaihtajana. Vuonna 1940 hän joutui pakenemaan Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi kirjoittamistaan ja kohosi maailmanmaineeseen.lähde?
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A Pál utcai fiúk (1907) — Koulupoikia: Kirja Pál-kadun pojista. Suomentanut Matti Kivekäs. Otava, 1913
- A Pál utcai fiúk (1907) — Koulupoikia. Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26653-2.
- Báró Márczius és egyéb elbeszélések (1913) — Parooni. Suomentanut Eemeli Jaakkola. Kirja, 1921.[4]
- Näytelmät
Lähde:<ref>Molnár, Ferenc ilona.tinfo.fi, viitattu 12.8.2023
- Täydellinen persikka
- Paholainen (Az ördög, 1907)
- Liliom
- Näytelmä linnassa
- Yks’ kaks’
- Satu sudesta
- Laskiaisyö
- Salaperäinen mies
- Varas ja puolustaja
- Olympia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Molnár, Ferenc”, Otavan kirjallisuustieto, s. 502. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ matias Riikonen, Pikku Nemecsek – eli kuinka kirjoittaa lapsuuden sodista? Essee. Nuori Voima 1.6.2021. Viitattu 12.8.2023
- ↑ Koulupoikia, Areena, Yle.fi. Viitattu 12.8.2023
- ↑ Ferenc Molnár Hunlit. Hungarian Book Foundation. Arkistoitu 15.10.2015. Viitattu 28.5.2011. (englanniksi)
Tervonen, Viljo – Wichmann, Irene (toim.): Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981, s. 74. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1982. ISBN 951-45-2618-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ferenc Molnár Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- The Guide to Musical Theatre: Ferenc Molnár (englanniksi)
- Täydellinen persikka. Helsingin kaupunginteatteri.
- Liliom. Helsingin kaupunginteatteri.
| ||||||||||||||||||||||||||
