Eumolpos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eumolpos (muinaiskreikaksi Εύμολπος) oli kreikkalaisessa mytologiassa alun perin Traakian kuningas, Poseidonin ja Khionen poika, josta tuli Eleusiissa yksi Eleusiin mysteereiden perustajista.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khionen tultua raskaaksi Poseidonille hän kätki raskautensa isältään Boreaalta ja synnytti lapsensa, Eumolpoksen, salassa. Isäänsä pelätäen Khione heitti poikansa mereen, josta Poseidon tämän pelasti ja vei tyttärelleen Benthesikymelle kasvatettavaksi Etiopiaan. Vartuttuaan Eumolpos nai Etiopian kuninkaan tyttären. Yritettyään pakottaa vaimonsa sisaren hän joutui karkoitetuksi, jolloin hän palasi poikansa Ismaroksen kanssa takaisin synnyinmaahansa Traakiaan.[1]

Traakian kuninkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ismaros nai Traakian kuninkaan Tegyrioksen tyttären. Sen jälkeen Eumolpos alkoi suunnitella Tegyrioksen syrjäyttämistä, mutta hankkeen paljastuttua molemmat päätyivät paetessaan Eleusiin. Tämän jälkeen joko Ismaros kuoli, jolloin Eumolpos pääsi palaamaan Traakiaan sopimaan riitansa ja seuraamaan Tegyriosta kuninkaana.[1]

Eleusialaisten sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Ateenan ja Eleusiin välille puhkesi sota, Eumolpos tarjosi apuaan Eleusiille. Sodan aikana Erekhtheus surmasi hänen poikansa Ismaroksen ja myöhemmin Eumolpoksen itsensä.[1] Toisen version mukaan Erekhtheus ja Eumolpoksen poika Ismaros kaatuivat, jolloin Eumolpos solmi ateenalaisten kanssa sopimuksen, jolla Eleusis alistui muuten Ateenan vallan alle, mutta Eleusiin mysteereiden suhteen he olivat riippumattomia.[2] Eumolpos ja Keleoksen tyttäret Diogeneia, Pammerope ja Saisara johtivat Demeterin palvontaa kaupungissa. Niin Eleusiin mysteereiden luonti on luettu hänen ansiokseen, ja myös ensimmäiset siihen liittyvät kirjoitukset on laitettu hänen nimiinsä.

Pappisvirka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demeterin pappina Eumolposta seurasi Keryks, joka oli joko Eumolpoksen nuorin poika tai Aglauroksen poika. Eumolpoksen jälkeläiset, eumolpidit ja Keryksin jälkeläiset, keryksit, saivat perintöoikeuden hierofantin asemaan Eleusiissa.[2]

Muita kertomuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksandrialaisten runoilijoiden mukaan Eumolpos toimi myös Herakleen opettajana musiikissa ja mysteereihin perehdyttämisessä. Herakles oli kiinnostunut mysteereistä voidakseen mennä Haadeeseen ja tuoda sieltä Kerberoksen mukanaan osana urotöitään.[3][4] Hyginus puolestaan kertoo Eumolpoksen voittaneeen Peliaan hautajaiskisoissa Olympoksen huilun soiton.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.4 (engl. käännös)
  2. a b Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.38.2–3 (engl. käännös)
  3. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.12 (engl. käännös).
  4. Theokritos: Eidyllia ('Idyllit') 24:103–118 (engl. käännös).
  5. Hyginus: Fabulae cclxxiii (engl. käännös).