Etelä-Afrikan provinssit
Etelä-Afrikan provinssit ovat maan hallintojärjestelmän osa. Etelä-Afrikka on jaettu yhdeksään provinssiin, joista jokaisella on oma aluehallinto, jossa lakiasäätävää valtaa käyttää parlamentti ja toimeenpanovalta on toimeenpanevalla neuvostolla ja provinssin päämiehellä. Provinssien parlamenttien koko vaihtelee 30:stä 50:neen henkeen ja jäsenet valitaan viisivuotiskausiksi. Provinssin päämiehen toimikaudet on rajattu kahteen. Päämies nimittää toimeenpanevan neuvoston jäsenet, jotka toimivat provinssin hallituksena.[1]
Provinssit ovat edustettuna myös maan parlamentin toisessa kamarissa, jota kutsutaan Provinssien neuvostoksi (engl. National Council of Provinces). Se koostuu 54:stä pysyvästä jäsenestä ja 34:st erityisdelegaatista. Jokainen maan provinssi lähettää neuvostoon 10 edustajaa, joista kuusi on pysyviä jäseniä ja 4 erityisdelegaatteja joita johtaa provinssin päämies tai päämiehen nimittämä provinssin lakiasäätävän neuvoston jäsen. Neuvoston työskentelyyn saavat osallistua myös paikallishallinnon edustajat. He eivät kuitenkaan saa äänestää.[2]
Ennen vuotta 1994 Etelä-Afrikassa oli Etelä-Afrikan unionin mukaiset neljä provinssia: Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion aikaisemmat buuritasavallat sekä vanhat brittien Natalin ja Kapmaan siirtokunnat. Suurapartheid-politiikan perusteella maahan perustettiin lisäksi kymmenen mustien "kotimaata" eli bantustania.[1]
Apartheidin jälkeen bantustanin liitettiin takaisin Etelä-Afrikkaan ja maa jaettiin yhdeksään uuteen provinssiin: Eastern Cape, Free State, Gauteng, KwaZulu-Natal, Limpopo, Mpumalanga, Northern Cape, North West ja Western Cape. Provinssit ovat kooltaan hyvin erilaisia. Pienin, mutta runsasväkinen Gauteng on pinta-alaltaan vain noin 17 000 km² ja suurin, kuiva sekä harvaan asuttu Northern Cape noin 362 000 km². Pinta-alaltaan kolmanneksi pienin provinssi KwaZulu-Natal on väestöltään suurin ja Gautengissa asuu toiseksi eniten väkeä.[1] Provinssit eroavat myös kielellisesti. Eastern Capen väestöstä 80 % puhuu xhosaa ja KwaZulussa sama osuus puhuu zulua. Afrikaans on puhutuin kieli Kapkaupungissa ja sen ympäristössä.[1]
| Provinssi | Aikaisemmat provinssit ja bantustanit | Pääkaupunki | pinta-ala (km²) | väkiluku (2001) |
|---|---|---|---|---|
| Eastern Cape | Kapmaa, Transkei, Ciskei | Bhisho | 169 580 | 6 436 761 |
| Free State | Oranjen vapaavaltio, QwaQwa | Bloemfontein | 129 480 | 2 706 776 |
| Gauteng | Transvaal | Johannesburg | 17 010 | 8 837 172 |
| KwaZulu-Natal | Natal, KwaZulu | Pietermaritzburg | 92 100 | 9 426 018 |
| Limpopo | Transvaal, Venda, Lebowa, Gazankulu | Polokwane | 123 900 | 5 273 637 |
| Mpumalanga | Transvaal, KwaNdebele, KaNgwane, Bophuthatswana, Lebowa | Nelspruit | 79 490 | 3 122 994 |
| Northern Cape | Kapmaa | Kimberley | 361 830 | 822 726 |
| North West | Transvaal, Kapmaa, Bophuthatswana | Mafikeng | 116 320 | 3 669 349 |
| Western Cape | Kapmaa | Kapkaupunki | 129 370 | 4 524 335 |
| Yhteensä | 1 219 080 | 44 819 768 | ||
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d The nine provinces of South Africa International Marketing Council of South Africa.. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)
- ↑ Government in South Africa International Marketing Council of South Africa.. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)
Sivulta puuttuu