Ernst Emil Vilhelm Wärnhjelm
Ernst Emil Vilhelm Wärnhjelm (25. syyskuuta 1823 Vaasa – 4. huhtikuuta 1890 Helsinki)[1] oli suomalainen upseeri ja valtiopäivämies.
Wärnhjelmin vanhemmat olivat Vaasan läänin maaherra, kapteeni Herman Henrik Wärnhjelm ja Ottiliana Sofia Adlercreutz. Wärnhjelm tuli ylioppilaaksi 1841. Hän oli aliupseeri Suomen kaartissa 1842, portepévänrikki 1844 ja venäläisessä 2. tarkk’ampujapataljoonassa vänrikki 1846, aliluutnantti 1850 ja luutnantti 1852. Vuonna 1854 hän sai siirron 2. varikko- ja edelleen venäläiseen 3. tarkk’ampujapataljoonaan. Alikapteeniksi Wärnhjelm yleni 1855, mutta palasi takaisin Suomen kaartiin luutnanttina, missä hänestä tuli alikapteeni 1860, kapteeni 1863 ja everstiluutnantti 1871. Sotapalveluksesta Wärnhjelm erosi everstinä 1874 ja oli vielä sotaväen leski- ja orpokassan kassanhoitaja samasta vuodesta ja kamreeri vuodesta 1882. Sukunsa edustaja aatelissäädyssä hän oli valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1872 ja 1877–1878.[1]
Viipurin hovioikeuden varapresidentti Herman Georg Maria Wärnhjelm oli Ernst Emil Vilhelm Wärnhjelmin veli.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Ernst Emil Vilhelm Wärnhjelm. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 8.12.2020.