Erkki Puomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Puomi (SA-kuva).

Erkki Elias Puomi (10. helmikuuta 1898 Helsinki23. huhtikuuta 1939 Hyvinkää) oli suomalainen everstiluutnantti, joka toimi Neuvostoliittoon kohdistuneesta tiedustelusta vastanneen yleisesikunnan tilastotoimiston päällikkönä 1930-luvulla kuolemaansa asti.[1][2] Hänen edeltäjänsä tehtävässä oli Erik Malmberg ja häntä seurasi Yrjö Pöyhönen.[3][4]

Puomi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta 1915 ja hän oli sitten rautatiehallituksen palveluksessa. Puomi osallistui Suomen sisällissodan aikana Helsingin valtaukseen Helsingin valkokaartin mukana. Sodan jälkeen hän valmistui upseeriksi Viipurissa pidetyiltä upseerikokelaskursseilta.[1][4]

Puomi oli mukana Aunuksen retkikunnassa osallistuen komppanianpäällikkönä ja Pohjois-Aunuksen suojeluskuntien järjestäjänä taisteluihin sekä pohjois- että etelärintamalla. Hän oli sitten Porin rykmentissä nuorempana upseerina, aliupseerikoulun johtajana, pataljoonan adjutanttina ja komppanian päällikkönä. Puomi oli vuosina 1920–1921 kuunteluoppilaana ja vuosina 1922–1923 opetusupseerina kadettikoulussa. Hän tuli 1923 yleisesikuntaan toimistoupseeriksi. Puomi suoritti 1928 filosofian kandidaattitutkinnon ja hän tuli samana vuonna filosofian maisteriksi.[4]

Puomi toimi majurina ollessaan Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa 1929–1931. Palattuaan Moskovasta Puomi oli Suomen valkoisessa kaartissa aliupseerikoulun johtajana ja pataljoonankomentajana. Hän oli yleisesikunnassa vuodesta 1933 ensin toimistoupseerina ja vuodesta 1934 tilastotoimiston päällikkönä. Puomi suoritti sotakorkeakoulun 1932 ja hän sai 1935 yleisesikuntaupseerin arvonimen. Hän oli yleisesikunnan tilastotoimiston eli vuoteen 1937 saakka yleisesikunnan osasto 2:n toimisto V:n ja vuosina 1938–1939 ulkomaaosaston (U) tilastotoimisto (U 2) päällikkönä 1934–1939. Puomi ylennettiin everstiluutnantiksi 1936. Puomi opetti myös tiedustelua Sotakorkeakoulussa 1930-luvulla. Vähän ennen kuolemaansa Puomi nimitettiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisen rajankäyntikomissionin suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajaksi.[2][4]

Tilastotoimisto keskittyi tietojen hankkimiseen Neuvostoliitosta ja sen sotalaitoksesta. Se järjesti ja johti Neuvostoliittoon kohdistuvaa tiedustelua, analysoi keräämänsä tiedot ja jakoi edelleen laatimansa asiakirjat muille viranomaisille. Näitä asiakirjoja olivat muun muassa säännöllisesti julkaistut "Tiedotuksia Neuvostoliitosta" ja "Yleiskatsaus".[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]