Einherjar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emil Doepler: Valhalla. Valkyyriat tarjoilevat einherjarille Odinin pitosalissa.

Einherjar (yks. einheri) olivat skandinaavisessa mytologiassa taistelussa kaatuneiden urheiden soturien sieluja, jotka asuivat Valhallassa. Sanan merkitys on kutakuinkin "ainoat/valitut soturit".

Viikingit uskoivat, että valkyyriat veivät taistelussa kuolleiden soturien henget Valhallaan Odin-jumalan luokse. Valhallassa kukko Gullingambi ("Kultakampa") herätti joka aamu einherjarin ja he taistelivat koko päivän harjoittaen taistelutaitojaan ragnarökia eli maailmanloppua varten. Öisin einherjar juhlivat ja heidän haavansa paranivat. [1] He mässäilivät villisika Särimnerin lihalla ja joivat simaa, joka oli lypsetty vuohesta nimeltä Heidrun.

Kun Ragnarök koittaa, ulljaimmat einherjareista marssivat Odinin rinnalla taisteluun jumalten vihollisia jääjättiläisiä vastaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Micha F. Lindemans: Einherjar Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Viitattu 26.7.2015. englanti