Eduard Paulig
Eduard Gustav Heinrich Paulig (19. maaliskuuta 1889 Helsinki – 20. huhtikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1939), Gustav Pauligin ja Bertha Pauligin poika.
Eduard Paulig tuli sukunsa Paulig-konsernin palvelukseen 17-vuotiaana, ja hänet lähetettiin ulkomaille opiskelemaan liike-elämää. Kotimaassa hän aloitti uransa yrityksen kauppamatkustajana, ja vuonna 1916 hänestä tuli yrityksen prokuristi. Toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi hän nousi vuonna 1919, kun liiketoimintamuodoksi vaihdettiin osakeyhtiö. Vuonna 1929 Paulig-yhtiöstä tuli kommandiittiyhtiö, jonka Eduard Paulig omisti itsenäisesti.
Eduard Pauligin kaudella kehitettiin kahvin tukkumyyntiä, ja yhtiön osuus Suomen kahvimarkkinoilla kasvoi niin että vuonna 1938 sille kuului niistä viidennes ja Eduard Pauligia kutsuttiin Suomen kahvikuninkaaksi. Lisäksi yritys myi mausteita ja kuivattuja hedelmiä. Jatkosodan aikana ryhdyttiin valmistamaan pakasteita, puolustusvoimille vuonna 1942 ja siviiliväestölle 1944. Paulig-yhtiöstä tuli Eduard Pauligin aikana yhä selvemmin teollisuusyritys.
Eduard Pauligia seurasi toimitusjohtajana hänen poikansa Henrik Paulig (1915–1982) vuonna 1947, ja yritys muutettiin jälleen osakeyhtiöksi vuonna 1950.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mauranen, Tapani: ”Paulig, Eduard (1889–1953)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 569–571. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
| ||||||||||
