Degu
| Degu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Octodon degus (Molina, 1782) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Degu eli torvimyyrä (Octodon degus) on pienen rotan kokoinen jyrsijä, jota pidetään myös lemmikkinä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Aikuisen yksilön paino on noin 170–300 grammaa ja sukupuolet ovat hyvin samankokoisia. Lajin pituus on 20–30 cm. Noin puolet yksilön pituudesta on häntää, jonka päässä on tuuhea tupsu. Vankeudessa degun elinikä on 5–10 vuotta, paremman hoitotietämyksen myötä kasvussa. Väriltään degu on kaksivärisen harmaa, agouti. Lemmikkilinjaan on viime vuosina ilmestynyt myös muita värimuunnoksia, mm. harmaa ja kuviollinen.
[muokkaa] Elintavat
Degut ovat päiväeläimiä, vaikkakin usein aktiivisimmillaan aamupäivästä ja illansuussa. Vaaran uhatessa degu kykenee pudottamaan hännästään nahan, ja turvaan päästyään kaluaa itse poikki jäljelle jääneen rangan. Tilalle ei kasva uutta häntää. Degujen ääntely on monipuolista. Terävä, lyhyt ja korkea tsik: on varoitusääni, ilmeisesti uroksille myös jonkinlainen reviirinilmoitusääni. Tyytyväinen degu kujertaa matalasti, varsinkin kun laumatoverit rapsuttelevat toisiaan. Hermostuneena degu narskuttelee hampaitaan ja vihaisena se vinkuu.
[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö
Degut ovat kotoisin Andien vuoristosta Chilestä. Luonnonvaraiset degut elävät jopa sadan yksilön yhteisöissä muutaman kilometrin korkeudella merenpinnasta. Ne kaivavat maahan tunneliverkostoja, joissa on usein monia kammioita. Degut ovat myös näppäriä kiipeilemään puissa ja pensaissa. Monista jyrsijöistä poiketen degut ovat aktiivisimmillaan päiväsaikaan. Luonnonvaraiset degut syövät pääasiassa kasvien kuoria, mukuloita sekä sipulikasveja.
[muokkaa] Lemmikkinä
Degut ovat vielä varsin tuoreita lemmikkieläimiä, ensimmäiset lemmikkidegut olivat 1970-luvulla Eurooppaan diabetestutkimuksen koe-eläimiksi tuotujen yksilöiden jälkeläisiä.
[muokkaa] Sairaudet
Lemmikkideguilla tavataan sokeritautia ja vanhemmalla iällä harmaakaihia. Molempien epäillään liittyvän vääränlaiseen ruokavalioon.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Octodon degus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sivulta puuttuu