David Moorcroft
David Moorcroft (s. 10. huhtikuuta 1953) on englantilainen keski- ja kestävyysmatkojen juoksija. Moorcroft juoksi 5 000 metrin maailmanennätyksen 13.00,41 Oslon Bislettillä vuonna 1982. Hänet on palkittu ansioistaan brittiläisessä urheilussa vuonna 1983 MBE- ja vuonna 1998 OBE-arvonimellä.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moorcroft syntyi Coventryssa, ja hänellä on vanhempi sisar. Hän oli oppilaana Coventryn Woodlandsin peruskoulussa ja opiskeli myöhemmin liikunta- ja urheilutieteitä Loughboroughin yliopistossa. Moorcroft on ollut Coventry Godiva Harriers yleisurheiluseuran jäsenenä vuodesta 1964 ja on tällä hetkellä seuran puheenjohtaja.
Juoksu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moorcroft aloitti aikuisten sarjassa Isossa-Britanniassa vuonna 1973 ja kilpaili ensimmäisissä olympialaisissaan Montrealissa 1976, sijoittumalla seitsemänneksi 1 500 metrin finaalissa.[1] Hän voitti 1 500 metrillä kultaa Kansainyhteisön kisoissa 1978 Edmontonissa. Vain neljä viikkoa myöhemmin hän voitti pronssia samalla matkalla yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Prahassa.[2] Vuonna 1980 Moskovan olympialaisissa Moorcroft kärsi vatsavaivoista ja karsiutui 5 000 metrin välierissä.[3]
Moorcroftin merkittävin kilpailukausi oli vuonna 1982, kun hän rikkoi 5 000 metrin maailmanennätyksen 5,79 sekunnilla Oslon Bislettin stadionilla. Hänen aikansa 13.00,41 oli maailmanennätyksenä kolme vuotta, kunnes marokkolainen Sa’id Awita rikkoi sen. Moorcroft on viimeinen ei-afrikkalainen 5 000 metrin maailmanennätysjuoksija. Vuonna 1982 hän teki useita ennätyksiä, mutta luultavasti juoksi liian monia kilpailuja tai muusta syystä menetti huippukuntonsa ennen yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuja Ateenassa. Siellä hän otti pronssia 5 000 metrillä häviten Länsi-Saksan Thomas Wessinghagelle ja Itä-Saksan Werner Schildhauerille.[2][4][5]
Kansainyhteisön kisoissa 1982 Brisbanessa Moorcroft voitti kultaa 5 000 metrillä. Hän myös rikkoi Euroopan 3 000 metrin ennätyksen ajalla 7.32,79 ja juoksi 800 metrillä ajan 1.46,64. Hänen 3 000 metrillä juoksema aika oli Ison-Britannian ennätys 34 vuotta, kunnes Mo Farah rikkoi sen vuonna 2016.
Olympialaisissa Moorcroft kilpaili kolmannen ja viimeisen kerran Los Angelesissa vuonna 1984, mutta kärsi lantion vammoista ja sijoittui vasta 14:nneksi 5 000 metrillä.[6] Moorcroft jatkoi kilpaurheilua kansainvälisellä tasolla 1980-luvun loppupuolelle saakka.
Moorcroft jatkoi juoksemista vielä lopetettuaan huipputason kilpailemisen. Vuonna 1993 hän juoksi Belfastissa 40-vuotiaiden ikäluokassa ulkoratojen mailin juoksun maailmanennätyksen 4.02,53[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hannus, Matti: Montreal 1976: olympiakirja. Helsinki 1976.
- ↑ a b Butcher, Pat: The Perfect Distance – Ovett and Coe: The Record-Breaking Rivalry. Weidenfeld & Nicolson, London 2004.
- ↑ Moskovan olympiakirja. Kaarina 1980.
- ↑ Urheilun suurtapahtumat vuoteen 1982. Huippu-urheilun maailma. 5. osa. Toim. Raevuori, Antero. WSOY, Helsinki 1982.
- ↑ Suuri EM-kirja. Toim. Siukonen, Markku & Ahola, Matti. Sporttikustannus, Jyväskylä 1990.
- ↑ Los Angeles 1984: Olympiakirja. Helsinki 1984.
- ↑ Bloom, Marc: TRACK AND FIELD; The Race Against Father Time nytimes.com. 5.7.1993. Viitattu 23.9.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- David Moorcroft Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
|
