Curtiss SB2C Helldiver
|
|
|
|---|---|
 Curtiss SB2C Helldiver |
|
| Tyyppi | syöksypommittaja, tiedustelukone |
| Valmistaja | Curtiss, Fairchild Canada, Canadian Car & Foundry |
| Miehistö | 2 |
| Ensilento | 1940 |
| Käyttöönottovuosi | 1943 |
| Valmistus lopetettu | 1945 |
| Valmistettu | 7 200 kpl |
|
|
|
| Pituus | 11,18 m |
| Kärkiväli | 15,15 m |
| Korkeus | 4,00 m |
| Nopeus | 452 (475) km/h |
| Lentomatka | 2 213 km |
| Tyhjäpaino | 4 588 kg |
|
|
|
| Koneisto | Wright R-2600 Cyclone |
| Teho | 1700 hv (1 268 kW), myöhemmät mallit 1 900 hv |
|
|
|
| Aseistus | 2x 20 mm tykit siivissä, 2x 7,62 mm kk taka-ampumossa liikuteltavia, max. 1 361 kg pommeja tai torpedoja |
Curtiss SB2C Helldiver on yhdysvaltalainen syöksypommituskone toisessa maailmansodassa. Se kehitettiin kaksitasoisesta Model 77:sta eli SBC Helldiver -tyypistä.[1]
Neitsytlento tapahtui vuoden 1940 joulukuussa ja ensimmäinen taistelulento marraskuussa 1943. Konetyyppi ei saavuttanut varauksetonta arvostusta osakseen, vaan sitä kritisoivat sekä lentäjät että tukialuslaivojen koneita huoltava kansimiehistö. Konelle kehitettiin monia pilkkanimiäkin, kuten ”Son of a Bitch Second Class”.[2] Suuri sotilaslentokoneiden käyttötarve johti kuitenkin konetyypin laajamittaiseen valmistukseen.
Konetta valmistettiin suhteellisen paljon, 7 200 yksilöä. Yhdysvaltain ohella sen liittolaismaat käyttivät tyyppiä, vaikkakin suuremmassa määrin vasta toisen maailmansodan jälkeen. SB2C:n muunnoksia oli neljä päätyyppiä, joista osaa valmistettiin Kanadassa kahden eri tuottajan toimesta. Joistakin versioista oli olemassa kahta alatyyppiä. Alkusarjan tuotantomalleissa oli kolmilapainen potkuri, mutta myöhempänä se oli nelilapainen.[3]
SB2C Helldiverin moottori oli Wright R-2600-8 Cyclone -tyyppinen kaksirivinen ja 14-sylinterinen tähtimoottori, jonka teho oli 1 700 hv (1 268 kW). Koneen puolustusaseistus käsitti 2x 20 mm eteenpäin ampuvaa tykkiä siivissä. Takana oli kaksi liikuteltavaa 0,30 kaliiperin (7,62 mm) konekivääriä. Pommikuormaa saatettiin kuljettaa sekä sisäisesti että ulkoisesti kaikkiaan 1 361 kg verran. Myös syvyyspommien ja torpedojen käyttö aselastina oli mahdollista.
Maatukikohdista toimiva variantti tunnettiin nimellä A-25 Shrike.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Chant: s. 94
- ↑ http://www.warbirdalley.com/sb2c.htm
- ↑ Chant: s. 95
- Chant, Chris:II Maailmansodan Lentokoneet - 300 tärkeintä konetyyppiä kaikkialta maailmasta, Karisto, 2008, Hämeenlinna, suom. Petri Kortesuo ISBN 978-951-23-5025-4 (s. 94-95) Alkuteos englanniksi: Amber Books, 1999
