Christoph Gottfried Bardili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Christoph Gottfried Bardili (18. tammikuuta 17615. kesäkuuta 1808) oli saksalainen filosofi. Hän syntyi Blaubeurenissä Württembergissä ja kuoli Stuttgartissa.

Bardilin filosofisella järjestelmällä oli vain vähäistä vaikutusta Saksassa. Vain K. L. Reinhold kehitti sitä Fichten ja Schellingin hyökkäyksiä vastaan. Jollain tavalla hänen ajatuksensa avasivat kuitenkin tietä myöhemmille Schellingiä ja Hegeliä koskeville pohdinnoille. Hän oli eri mieltä kantilaisesta erottelusta ajatuksen ainekseen ja muotoon, ja katsoi, että filosofian tulisi käsitellä vain puhdasta ajattelua itseään olemisen perustana tai mahdollisuutena.

Bardilin mukaan ajattelun perusprinsiippi on identiteetin laki: looginen ajattelu on reaalista ajattelua. Aines jota ajattelu käsittelee on itsessään epämääräinen ja se muuttuu määritellyksi ajattelutoiminnan kautta. Hän katsoi, että ajattelulla ei itsellään ole kehittymisen kykyä ja loppujen lopuksi redusoi sen aritmeettiseen laskentaan.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Über die Gesetze der Ideenassociation ("Idea-assosiaation laeista", 1796)
  • Briefe über den Ursprung der Metaphysik ("Kirjeitä metafysiikan alkuperästä", 1798)
  • Grundriss der ersten Logik ("Luonnos ensimmäiseksi logiikaksi", 1800)
  • Philos. Elementarlehre ("Filosofian perusopit", 1802–1806)
  • Beiträge zur Beurteilung des gegenwärtigen Zustandes der Vernunftlehre ("Kirjoituksia järkiopin nykyisen tilan arvioimiseksi", 1803)