Catanin uudisasukkaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Catanin uudisasukkaat
Catanin uudisasukkaat
Ikäsuositus 10+
Pelin kesto 45–60 min
Monimutkaisuus keskitasoa
Strategisuus korkea
Satunnaisuus keskitasoa

Catanin uudisasukkaat on Klaus Teuberin kehittämä lautapeli. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Saksassa 1995 nimellä Die Siedler von Catan. Suomeksi peli ilmestyi syksyllä 2004.[1]

Catan lautapelisarjan osia on myyty yli 15 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 30:lle kielelle.[2] Syy suosioon on se, että peli on helppo oppia ja se tarjoaa monia taktisia vaihtoehtoja yhdistettynä noppatuuriin.[1] Lisäksi koottavan pelilaudan satunnaisuus tuo sopivasti vaihtelua peleihin.

Pelin idea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajat edustavat uudisasukkaita, jotka perustavat siirtokunnan aikaisemmin asumattomalla Catanin saarelle. Tavoitteena on laajentaa omaa siirtokuntaa rakentamalla lisää teitä, kyliä ja kaupunkeja, joista saadaan pisteitä. Lisäksi pelaaja voi ostaa kehityskortteja, joilla voi saada ylimääräisiä raaka-ainekortteja, rakentaa armeijaa ritarikorteista tai saada lisäpisteitä. Pelin voittaa pelaaja, joka ensimmäisenä saavuttaa ennen peliä sovitun pistemäärän – yleensä kymmenen pistettä.

Pisteytys:

  • Kylä, 1p
  • Kaupunki, 2p
  • Vähintään viiden tien pituinen pisin tie, 2p
  • Vähintään kolmen ritarin suuruinen isoin armeija, 2p
  • Lisäksi pelissä on viisi yhden pisteen arvoista kehityskorttia

Pelilauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari koostuu 37 erilaisia maastotyyppejä edustavista kuusikulmioista eli heksoista, jotka asetetaan pelin aluksi pöydälle satunnaisessa järjestyksessä. Maastotyyppejä on kuusi, joista jokainen autiomaata lukuun ottamatta tuottaa yhtä viidestä raaka-ainesta. Lisäksi näidenn ympärille asetetaan merialueet ja satamat. Tämän jälkeen resurssiheksoihin asetetaan numerot, jotka noudattavat numerolapussa olevaa aakkosjärjestystä. Jokainen pelaaja aloittaa kahdella kylällä, joihin molempiin liittyy yksi tie. Kaikki kylät asetetaan heksojen kulmiin siten etteivät kaksi kylää ole vierekkäisissä kulmissa – toisin sanoen kaikkien kylien välissä on oltava vähintään kaksi heksan sivua. Tiet puolestaan asetetaan heksojen sivuille.

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisen vuoron alussa heitetään kahta kuusisivuista noppaa, joiden yhteistulos määrää mitkä heksat tuottavat raaka-aineita. Pelaaja, jolla on heitetyn numeron osoittaman heksaruudun kulmassa kylä tai kaupunki, saa heksaruudun maastotyypin tuottamaa raaka-ainetta yhden kappaleen jos hänellä on kylä heksan kulmassa, tai kaksi jos hänellä on kaupunki. Maastotyyppejä on kuusi, joista metsä tuottaa puuta, niitty villaa, pelto viljaa, kukkula tiiltä ja vuori kiveä. Autiomaa ei tuota mitään eikä siinä myöskään ole numeroa.

Raaka-ainekorteilla voidaan rakentaa lisää teitä, kyliä tai kaupunkeja. Lisäksi niillä voidaan ostaa kehityskortteja. Raaka-aineita tarvitaan rakentamiseen seuraavasti

  • Kylä: puu, villa, vilja ja tiili
  • Kaupunki: 3 x kivi, 2 x vilja
  • Tie: puu ja tiili
  • Kehityskortti: villa, vilja ja kivi

Kehityskortit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ritari, toimii kuin heitettäisiin seiska, mutta kortteja ei tarvitse heittää pois
  • Keksintö (kaksi vapaavalintaista resurssikorttia)
  • Monopoli (kaikki valitun raaka-aineen kortit muilta pelaajilta)
  • Voittopistekortit (yksi voittopiste lisää korttia kohti)
  • Tienrakennuskortti (kaksi tienpätkää ilmaiseksi)

Numero seitsemän ja rosvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos noppien yhteistulos on seitsemän, joutuu jokainen pelaaja, jolla on yli seitsemän raaka-ainekorttia kädessään, hylkäämään puolet korteistaan pyöristettynä alaspäin – esimerkiksi yhdeksästä kortista joutuu hylkäämään neljä. Tämän jälkeen tuloksen heittänyt pelaaja asettaa rosvon johonkin heksaruudun numeroon. Näin kyseinen heksa ei tuota raaka-aineita niin kauan, kuin rosvo on sen päällä. Lisäksi rosvon asettanut pelaaja saa varastaa yhden kortin keneltä tahansa pelaajalta, jolla on kylä tai kaupunki yhdessä kyseisen heksaruudun kulmista.

Kaupankäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaka-ainekorteilla voidaan myös käydä kauppaa. Kaupanteko on olennainen osa peliä, jossa raaka-aineiden vaihtoarvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Tietyn raaka-aineen satamassa voi vaihtaa kyseistä raaka-ainetta suhteessa 2:1, eli puusatamassa kahdella puulla voi saada mitä tahansa yhden kortin. On olemassa myös satamia, jossa voi vaihtaa mitä tahansa raaka-ainetta suhteessa 3:1. Jos pelaajalla ei ole satamia, hän voi vaihtaa pankissa raaka-ainetta suhteessa 4:1.

Lisäosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Catanin merenkävijät (engl. Seafarers of Catan)
  • Seafarers of Catan 5–6 player expansion (englanniksi)
  • Cities & Knights (englanniksi)
  • Cities & Knights of Catan 5–6 player expansion (englanniksi)
  • Traders and Barbarians (englanniksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saari, Mikko: Catanin uudisasukkaat www.lautapelaaja.fi. 3.2.2008. Viitattu 3.5.2009.
  2. Curry, Andrew: Monopoly Killer: Perfect German Board Game Redefines Genre www.wired.com. 23.3.2009. Wired Magazine Online. Viitattu 2.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Catanin uudisasukkaat.