Cascata delle Marmore
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Asiaa, mutta mistä? |
Cascata delle Marmore on roomalaisten tekemä vesiputous. Se on 165 metriä korkea, ja yksi Euroopan korkeimmista, sekä korkein ihmisen tekemä vesiputous koko maailmassalähde?. Sen kolmesta osasta ylin on korkein, 83 metriä. Cascata delle Marmore sijaitsee 7,7 kilometriä Ternistä, Umbrian alueella Italiassa.
Putoukset nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Putouksen kautta Nerajokeen juoksutettava vesi tulee Piedilucojärvestä, jota käytetään myös Galleton voimalaitoksen patoaltaana. Järven vedestä valtaosa virtaa vesivoimalan läpi Neraan. Galleton voimalaitos (rakennettu 1929) on arkkitehtonisesti kiinnostava. Sen maksimiteho on 530 MW. Normaalisti putoukseen ohjataan vettä klo 12–13 välillä ja uudelleen klo 16–17. Putoksille on pääsymaksu.[1]
Putousten vieressä kulkee polku. Matkan varrella on tunneli, joka vie tähtitorniin putousten lähellä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Velino virtaa Rietin lähistöllä. Antiikin aikoihin joen ympärillä olleiden kosteikkojen uskottiin aiheuttavan sairauksia (luultavasti malariaa), joten poistaakseen uhan, vuonna 271 eaa. roomalainen konsuli Manlius Curius Dentatus määräsi rakennettavaksi kanaalin, jotta vesi Velinosta valuisi alas laaksoon luonnollista kalliomuodostelmaa pitkin Marmoren lähellä ja laskisi Neraan. Tosin ratkaisu aiheutti toisen ongelman. Kun Velino tulvi, sen tulvavesi uhkasi Neran kautta Terniä ja sen asukkaita. Tilanne hiersi kahden kaupungin välejä niin paljon, että Rooman senaatti puuttui asiaan 54 eaa. Cicero edusti Terniä ja Aulus Pompeius Pietiä. Silti mitään ei saatu aikaan, ja tilanne pysyi samana useita vuosisatoja.
Kanaalin huoltamattomuuden vuoksi virtaus väheni, kunnes kosteikkoja alkoi jälleen syntyä. Vuonna 1492 paavi Gregorius XII määräsi uuden kanaalin rakentamisen korjatakseen virtausta.
Vuonna 1545 paavi Paavali III määräsi jälleen uuden kanavan rakennettavaksi. Ideana oli saada aikaan säännöllinen hallinta virtauksesta. Kanaalin valmistuttua 50 vuotta myöhemmin paavi Klemens VIII nimesi kanaalin itsensä mukaan.
Seuraavan kahden vuosisadan ajan kanava oli ongelmallinen alapuolella olevalle laaksolle, kun Nera usein tulvi. Vuonna 1787 paavi Pius VI määräsi jälleen korjaustyöt, jotka muokkasivat kanaalin nykyisen laiseksi. Korjaustyöt ratkaisivat viimeinkin suurimman osan ongelmista.
Vuonna 1896 Ternin uudet terästehtaat alkoivat hyödyntää yhden kanavan virtausta. Myöhemmin alettiin virtausta hyödyntää sähkön tuottamisessa.
