Carlo Giuliani
Carlo Giuliani (14. maaliskuuta 1978 Rooma – 20. heinäkuuta 2001 Genova) oli italialainen globalisaatiokriitikko ja kansalaisaktivisti. Italialainen karabinieeri ampui hänet heinäkuussa 2001 G8-maiden kokouksen yhteydessä järjestetyssä mielenosoituksessa.
Genovan mielenosoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinäkuun 20. päivänä vuonna 2001 Giuliani oli mukana Genovassa järjestetyn G8-maiden kokouksen vastaisessa mielenosoituksessa. Kaupungin keskustassa sijaitsevalla Alimonda-aukiolla protesti muuttui väkivaltaiseksi yhteenotoksi mielenosoittajien ja karabinieerien välillä.
Joukko mielenosoittajia hyökkäsi metalliputkilla ja puisilla kepeillä varustautuneena kahden karabinieerin miehittämän maastoauton kimppuun. Guiliani oli löytänyt jostakin palosammuttimen, jonka hän ilmeisesti oli aikeissa heittää auton ikkunasta sisään.
Autossa ollut karabinieeri Mario Placanica ehti kuitenkin ampua lähietäisyydeltä Giuliania pistoolilla kasvoihin. Sitten vielä karabinieerien auto ajoi maassa makaavan Giulianin yli.
Syytteet Placanicaa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ampumatapauksen tutkimusten yhteydessä esitettiin asiantuntijalausunto, jonka mukaan Giulianin surmannut luoti kimposi jostakin, eikä Placanica näin olisi suoraan tähdännyt häntä. Todisteiden vuoksi kaikki syytteet Placanicaa vastaan hylättiin, eikä asia edennyt oikeuteen asti.
Myöhemmin muita mielenosoittajia vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä Giuliania tutkinut professori Marco Salvi kuitenkin todisti, että surmanluoti olisi ammuttu suoraan Giulianin kasvoja kohti.
Viranomaisia arvosteltiin myös siitä, ettei autolla Giulianin yli ajanutta karbinieeriä vastaan nostettu syytettä. Perusteluna käytettiin, että Giuliani oli jo siinä vaiheessa kuollut. Auttamaan tulleiden hoitajien mukaan Giuliani oli kuitenkin vielä hengissä heidän saapuessaan paikalle.
Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemansa jälkeen Carlo Giuliania on muistettu monin eri tavoin. Hän kohtalonsa on inspiroinut useita eri alojen taiteilijoita. Muun muassa kymmenet musiikintekijät ovat tehneet hänestä kertovia kappaleita tai omistaneet niitä Giulianin muistolle. Tunnetuimpia ovat englantilainen Chumbawamba, espanjalainen Ska-P sekä baskitaustainen Manu Chao.
Giulianin kuolinpaikan Piazza Alimonda ovat aktivistit nimenneet epävirallisesti Piazza Carlo Giulianiksi. Aukiolle on myös pystytetty pieni muistomerkki. Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä avattiin Giulianin kuoleman kymmenvuotispäivänä hänelle omistettu puisto.
Giulianin vanhemmat ovat myös kustantaneet muistomerkin, jossa on lyhyt italiankielinen teksti: Carlo Giuliani, ragazzo (Carlo Giuliani, poika). Vuonna 2002 valmistui Giulianin kuolemasta italialaisen ohjaajan Francesca Comencinin samanniminen dokumenttielokuva.
Carlo Giulianin äiti Haidi Giuliani valittiin vuonna 2006 Italian parlamenttiin kommunistisen PRC-puolueen edustajana.
| ||||||||||||||
